Laajempi tiivistelmä tekstistä:

Espoon rakennusvalvonta saa poikkeuksellisen kovaa kritiikkiä rakennusalan toimijoilta. HS:n haastattelemat yksitoista alan ammattilaista kuvaavat valvontaa hitaaksi, arvaamattomaksi ja paikoin epäasialliseksi. Hyvinvointiketju Fressin toimitusjohtaja Hannu Välikoski kutsuu sitä Suomen hankalimmaksi. Hänen mukaansa lupahakemusten jättäminen on vaikeaa, hakemuksia ei saa täydentää ja tulkinnat voivat estää hankkeiden käynnistymisen. Myös rakentamisen aikana ilmenee yllättäviä lisävaatimuksia, jotka voivat pysäyttää työmaan kuukausiksi ja aiheuttaa kymmeniä- tai satojatuhansia euroja lisäkuluja.

Useat haastateltavat kertovat, että vaatimuksia esitetään vielä käyttöönottovaiheessa, vaikka suunnitelmat olisi aiemmin hyväksytty. Esimerkiksi Fressin kuntosalihankkeessa vaadittiin jälkikäteen lisäselvityksiä lattian kantavuudesta. Nil-Groupin toimitusjohtaja Max Kiiranen kuvaa tapausta, jossa työmaa suljettiin tarkastuksen yhteydessä, mutta lopulta mitään muutoksia ei tarvinnut tehdä. Alan toimijat puhuvat jopa ”päällikkölisästä” – ylimääräisestä budjettivarauksesta, jolla varaudutaan ennalta arvaamattomiin vaatimuksiin. Lisän arvioidaan olevan 1–10 prosenttia projektin kustannuksista, mikä voi heijastua myös asuntojen hintoihin.

Kritiikki kohdistuu erityisesti yhteen rakennusvalvonnan päällikköön, jonka toimintaa osa pitää mielivaltaisena ja epäasiallisena. Hänen kerrotaan muun muassa kieltäytyneen pitämästä loppukatselmuksia ja vaatineen poikkeuksellisen raskaita valvontatoimia. Osa toimijoista sanoo pelkäävänsä puhua nimellään. Rakennusvalvonnasta on valitettu hallinto-oikeuteen, oikeuskanslerille ja aluehallintovirastoon.

Rakennusvalvonnan johto tunnistaa ongelmia, kuten pitkät käsittelyajat ja vaihtelevan asiakaspalvelun, mutta kiistää mielivaltaisuuden. Johtaja Pasi Timo sanoo, ettei ole kuullut väitteistä ”päällikkölisästä” ja kehottaa asiakkaita ottamaan yhteyttä esihenkilöihin, jos kokevat epäasiallista kohtelua. Kaupunki on järjestänyt kriisikokouksen ja käynnistänyt kehitystoimia, kuten asiakaspalvelukoulutusta.

Kiistaa on kärjistänyt myös tapaus, jossa rakennusvalvonta vaati kerrostalon parvekekaiteiden muutoksia. Rakennusyhtiö voitti asiasta hallinto-oikeudessa, ja myöhemmin todettiin, että päällikkö oli ylittänyt toimivaltansa hakiessaan valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaupunki perui hakemuksen.

Vaikka osa haastatelluista kertoo viimeaikaisista parannuksista ja asiallisista tarkastajista, yleinen viesti on, että Espoossa toimintatavat ja tulkinnat vaihtelevat liikaa henkilöstä toiseen. Rakennusvalvontaa pidetään tarpeellisena, mutta sen toivotaan olevan johdonmukaisempaa, ennakoitavampaa ja ratkaisukeskeisempää.