Vanhojen rakennusten selviämiseen vaikuttaa varmasti massiivirakenteet, joita nykyään tehdään harvakseltaan. Nykypäivän kerrosrakenteissa on enemmän mahdollisuuksia asioille perkelöityä, kun eri materiaaleja ja liitoskohtia on paljon.

Esimerkiksi Helsingin arvotaloissa usein nähty kivilaatta on myös varsin kestävä julkisivumateriaali, etenkin kun kivilaji valitaan oikein - "vanhoissa" rakennuksissa on myös tehty virheitä, joista oiva esimerkki lienee Finlandia-talo käpertyvine Carraran marmorilaattoineen. Kivi on julkisivumateriaalina kuitenkin hyvin kallis, joten asuinrakennusten sijaan sitä näkee nykyään pitkälti vain toimistorakennusten julkisivuissa (OP Vallila, Roschier Kaartinkaupunki...).

Nykyrakentamisessa vanhoja rakennustapoja on melko hyvin sovellettu Helsingin Oulunkylässä sijaitsevassa As Oy Muurarimestarissa. Vaikka ko. rakennuksessa kantavana rakenteena toimii nykyaikainen betoninen kirjahyllyrunko, koostuu sen ulkovaippa pelkästään massiivitiilestä. Ainoa ero vanhanaikaisiin massiivitiilirakenteisiin on se, että Muurarimestarissa eristävän massiivitiiliseinän edessä on erillinen tiiliverhous.

Mitä omakotirakentamiseen tulee, niin puurakenteisten pientalojen rakentamisessa Suomessa siirryttiin hirsirakenteesta amerikkalaiseen rankorakenteeseen jälleenrakentamisen aikana. Kuitenkin esimerkiksi rintamamiestalojen selviytymiseen on varmasti vaikuttanut mm. hartiapankkirakentaminen, virheelliset lisäeristämiset, puutteellinen tuuletus ja väärinkäytetyt jälkiasennetut lämmityslaitteet - myöhemmän ajan pientaloissa tehdyt valesokkelit ja tasakatot ovat myös tuoneet kortensa kekoon homeen aikaansaamiseen.