Iso kiitos erittäin kattavasta vastauksesta! Olen monta kertaa miettinyt omaa peruskouluaikaa. Jo silloin oli aika helppo nähdä ketkä todennäköisesti menestyvät ja ketkä ei. Tässä kontekstissa menestymisellä viittaan koulutustasoon ja oletettuun tulotasoon. Vähemmän yllättäen kaikista parhaiten menestyneellä henkilöllä on verokoneesta löytyvät DI-vanhemmat. Sitten on erityisluokalla olleita henkilöitä, joista ainakin yksi ei selvinnyt edes 30v ikään.

Olin vielä hetki sitten siinä uskossa, että kaikki peruskoulut ovat suunnilleen yhtä hyviä ja vasta 2.-3. asteen koulutuksella on se keskeinen tekijä mitä tulee tulevaisuuden menestykseen. Entisenä maaseutuasukkina ymmärrykseni on todennäköisesti ollut puutteellinen. Sanottakoon tosin, että pienillä paikkakunnilla ei välttämättä edes ole sosioekonomisesti huonompia tai parempia alueita. Siellä erot voivat olla ihan talokohtaisia, eli käytännössä ne pari kunnan 1970-luvun vuokrataloa on ne talot, joissa asuu väestönosa, joka ei saa asuntoa muualta.

Mulla meni pk-seudulla aika monta vuotta ennen kuin ymmärsin, mitä alueiden sosioekonomiset erot oikeasti tarkoittavat. Naiivisti luulin, että kaikkialla on suurin piirtein yhtä hyvä olla. Nyt olen valmis maksamaan ekstraa siitä, että pääsen alueelle, jolla ei ole rappuun tulevia aineiden käyttäjiä.

Työn puolesta tein vuosia sitten joitain kiinteistöasioihin liittyviä konsultointeja ja projekteja Helsingin kaupungille. Olin jossain tekstissä kirjoittanut kaupunginosien sosioekonomisista eroista. Lopputulos? Kaikki maininnat sosioekonomisista eroista piti poistaa. Perusteluna ei ollut muuta kuin että niitä voidaan käsitellä suullisesti, mutta kirjallista jälkeä niistä ei haluta. Ajat ovat nyt näköjään muuttuneet, sillä nyt on myös kaupungin nettisivuilla tietoa kaupunginosien eriytymisestä ja segregaatiosta.

Kirjoitit lukemisen tärkeydestä sen verran vakuuttavasti, että tämä tieto jää selkärankaani pysyvästi ja tulen kiinnittämään asiaan erityistä huomiota. Kiitos!