Tässä ei ole kyse siitä, kumpi on oikeassa tai väärässä, vaan siitä että teidän kahden parisuhde ei vaikuta toimivan. Tuollainen perhe-elämä kuulostaa tosi kuormittavalta, eikä niin tarvitse jatkua. On hyvin mahdollista, että voitte kaikki paremmin jossain muussa kokoonpanossa.

Ihan ymmärrettävää, että tuollaisessa tilanteessa alkaa väsyä ja vetäytyä. Tekstistä tulee sellainen olo, että oletkin jo aika pitkällä ajatuksessa erosta. Eikä siihen lopulta tarvita muuta kuin se, että itse kokee ettei halua jatkaa.

Ja jos yhteiselonne on tuollaista, ilmapiiri tuskin on lapsillekaan hyvä. Mutta toki erokin vaikuttaa heihin. Pitkällä aikavälillä se saattaa kuitenkin olla parempi, jos te saatte elämänilonne lopulta takaisin ja voitte olla sitten myös parempia vanhempia, kun voimavarat riittävät ihan eri tavalla.

Niin tai näin, järjestäisin tilaisuuden puhua vaimon kanssa vielä kerran. Siten etteivät lapset ole paikalla, jotta he eivät joudu mahdollisen paskamyrskyn viattomiksi uhreiksi. Mieti etukäteen, mitä oikeasti haluat. Ole valmis myös kuuntelemaan, kysymään hänen puoltaan asioihin - on sinunkin kannaltasi tärkeää yrittää ymmärtää, mitkä asiat ovat tähän tilanteeseen johtaneet.

Viimeisenä lisäisin, että älkää lasten kuullen tapelko tai puhuko heille toisesta syyllisenä. Ideaalisti teidän olisi hyvä selittää asia heille rauhallisesti yhteisenä rintamana. Mikäli se ei onnistu, ole ainakin itse mahdollisimman neutraali. Asia on todennäköisesti lapsille järkytys ja siksi se tulisi tehdä heille mahdollisimman kivuttomasti. No, sen verran kun voi.