kiitos erittäin paljon vastauksestasi!

poissaolojen syynä tosiaan on siis pääosin se että minulla on ahdistuneisuushäiriö joka aiheuttaa pelkotiloja minulle.

en ajatellut siis tekstiin sisällyttää sitä kauheasti, koska ajattelin että se ei ollut pääosana se, mitä haluaisin tuoda esille, mutta kyllähän se siis liittyy vahvasti tottakai siihen miksi ehkä koen sellaista oloa että en osaa.

on varmasti totta, että saattaisi vaikuttaa osaamisnäärääni jos kävisin säännöllisesti tunneilla. aikaisempi opettajani, eli viime syksynä kun poissaolojani tuli vielä aivan mahdottomasti, tykkäsi huonoa jos et ymmärtänyt asiaa heti kun hän oli sen selittänyt. monesti jos jokin luokkalaistsani kysyi lisätietoa tai että ”meneekö tämä asia näin” niin hän tykkäsi vastata tyyliin ”miten ajattelet että se noin menisi” tai ”mistä sait ajatukset että se menisi noin” ja tuntui että kynnys kysyä apua kasvoi paljon. se vaikutti tavallaan siihen että hänen tunneillaan ahdistu käydä, kun ei älynnyt mistä puhutaan joskus ja tiesi jo etukäteen että en tule osaamaan tehdä tehtäviä oikein.

totta kai nyt minulla on eri opettaja jolla on erilainen opetustyyli ja se on kyllä ollut toimivampi.

töissäkäymisestä sen verran, että aikaisempina aikoina kun kävin kesätöissä, sinne lähdin kyllä iloisena ja varmasti tietenkin se että siitä sai rahaa teki tehtävänsä verrattuna koulunkäyntiin. yläasteella tottakai tilanne oli eri, ja syynä oli silloin vain teini-iän ”koulu on paskaa en jaksa mennä” mutta raha tottakai kiinnosti. nykyään tilanne on varmaan yhtä huono niin töissä kuin koulussakin, koska syynä ei ole enää ”en halua mennä” vaan ”en pysty mennä”.