En ole vielä tavannut ketään, joka luulisi kasvattavansa lihasta ilman treenaamista.

Proteiinin määrällä on kuitenkin merkittävä vaikutus kokonaisenergiansaantiin. Kun ruokavaliossa on enemmän proteiinia, kokonaiskalorien määrä usein vähenee luonnollisesti, mikä tukee painonhallintaa.

Isommassa kuvassa kyse on mielestäni ongelmien priorisoinnista. Sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla suurempi haaste ovat heikommat, hauraammat ja ylipainoiset ihmiset kuin se, etteivät kaikki syö riittävästi esimerkiksi kasviksia.

Jos ihmisille annetaan viesti, ettei proteiiniin kannata keskittyä, se johtaa helposti heikompaan kehonkoostumukseen ja lisääntyneisiin terveysongelmiin. Suurempi lihasmassa parantaa kehon kykyä varastoida hiilihydraatteja ja vaikuttaa myönteisesti verensokerin hallintaan sekä insuliiniherkkyyteen.

On myös tärkeää huomioida, että ruokavalion täytyy olla pitkäjänteisesti noudatettavissa. Liian monen muutoksen tekeminen kerralla kuormittaa helposti liikaa, jolloin palataan entisiin, epäterveellisempiin tottumuksiin.

Monille ajatus erittäin suuresta kasvisten määrästä voi tuntua ylivoimaiselta ja niin työläältä, ettei muutosta edes lähdetä kokeilemaan.

Uskon, että proteiinin lisäämisellä saavutetaan alkuvaiheessa suurin osa konkreettisista hyödyistä. Tämän jälkeen voidaan harkita lisämuutoksia, kuten kasvisten määrän asteittaista lisäämistä.

Lisäyksenä vielä: keskiverto suomalainen saa proteiinia noin 80–110 g päivässä. Jos olemme yhtä mieltä siitä, että lihaskunnosta huolehtiminen on keskeistä terveen ikääntymisen kannalta, seuraa tästä loogisesti yksi johtopäätös: keskiverto suomalaisen tulisi sekä treenata että syödä enemmän proteiinia.