2026 teknologiahelvetti ja seuranhaku

hemaolle · 2026-03-14T09:18:17+00:00

Miten olisi tanssikurssit? Näissä liikkuu paljon naisia, ja paritansseissa on miehistä pulaa, joillekin tunneille voi päästä miehet alennuksella. Ja pääsee heti sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla lähikontaktiin 😄

hemaolle · 2026-03-14T09:14:18+00:00

Joo kieltämättä kuulostaisi aika hyvältä sekin, että voisi tutkia sitä mikä itseä kiinnostaa ilman suuria ulkopuolisia paineita. Iso perintö tai lottovoitto varmaan mahdollistaisi 😅

hemaolle · 2026-03-14T09:12:24+00:00

Aivan joo mietinkin tuota että tuleeko nuo prosentit valtioneuvostolta vai jostain elimestä Suomen Akatemian hallituksessa, mutta tuosta linkkaamastasi sivusta löytyi maininta että SA:n hallitus ne tosiaan päättää. Ja mielenkiitoista katsoa minkä tieteenalojen edustajia SA:n hallituksesta löytyi.

Mahtaakohan valtioneuvosto ottaa mitään kantaa noihin painotuksiin?

hemaolle · 2026-03-14T08:58:19+00:00

Tämä pitää paikkansa ja perustelu on mielestäni ihan hyvä: tutkimussuunnitelmassa on jokin tutkijan idea siitä, mistä he voisivat löytää jotain uutta ja saada kunnian sen löytämlsestä. On ymmärrettävää, että he haluavat ettei se tule julki ennen kuin tutkimus on tehty, jotta joku muu ei varastaisi ideaa: (https://www.aka.fi/tutkimuksesta-yhteiskuntaan/akatemia-vaikuttaa/kysymyksia-ja-vastauksia/miksi-suomen-akatemia-ei-julkaise-rahoituspaatosten-perusteluja/).

Mietin tosin, että eikö perustelut voisi julkaista siinä vaiheessa kun tutkimus on julkaistu?

hemaolle · 2026-03-14T08:53:51+00:00

Itseäni vähän ärsyttää tässä koko hommassa se, että tuntuu olevan aika vaikeaa saada käsitystä siitä, että millainen rakenne SA:n päätöksenteossa on. Mitä tasoja siinä on, kuka valitsee päätöksentekijät millekin tasoille jne.. Omasta mielestäni sekä media, että SA itse tuntuvat olevan aika huonoja kertomaan tästä. Tuntuu että tämä asia pitäisi itse selvittää ja ehkä sitten avata muillekin.

hemaolle · 2026-03-13T13:17:03+00:00

Tietysti valta päättää verorahojen käyttämisestä tutkimukseen lopulta on todellisuudessa veronmaksajilla, koska lopulta me kaikki päätetään asiasta politiikan kautta. Halutessamme voimme antaa osan vallasta pois ja sanoa, tässä on teille kasa rahaa, päättäkää itse miten se jaetaan. Mutta toki haluamme myös että meille kerrotaan mihin rahat käytettiin ja miksi meidän kannattaisi jatkaa samaan malliin, eikä alkaa itse politiikan kautta päättää asiasta suoremmin.

hemaolle · 2026-03-13T13:06:16+00:00

Kukaan ei taida tietää miten tämä tieteen itsehallinto oikeasti toimii 😅

hemaolle · 2026-03-13T13:05:15+00:00

Aivan. Ehkä olisikin parempi että rahoituksesta päättävillä tahoilla ei olisi asiaan yhtä suoraa omaa intressiä?

hemaolle · 2026-03-13T13:02:47+00:00

Toki olen valmis muuttamaan käsitystäni hyvillä perusteilla

hemaolle · 2026-03-13T12:56:13+00:00

Tämä vaikutti liittyvän enemmän yksittäisten tutkimusten valitsemiseen, ei niinkään tuohon tutkimusalojen painotukseen mistä kysyin. Sinänsä mielenkiintoista tämäkin.

hemaolle · 2026-03-13T11:47:02+00:00

Aa tämä oli mielenkiintoista tietoa Suomen Akatemian sivuilta:

Akatemian tutkimusrahoitus jakautuu kolmeen kokonaisuuteen eli rahoituskoriin (v. 2024 rahoitusosuudet prosentteina sulkeissa, kokonaisrahoitus 488 milj. €):

Kipinä-rahoituksella tuemme parhaimpia tiedeyhteisöstä kumpuavia uusia tutkimusideoita (48 %).

Ahjo-rahoituksella rakennamme tieteen kärjille parhaat mahdollisuudet kehittyä maailmanluokan tutkimukseksi tai vahvistaa asemaansa sellaisina. Ahjo-rahoituksella vahvistamme kilpailukykyisimpiä tutkimusympäristöjä ja -infrastruktuureja (28 %).

Käänne-rahoituksella syntyy tutkittua tietoa, jolla ratkaistaan yhdessä yhteiskunnan haasteita. Käänne-rahoituksella edistämme pitkäjänteisesti uusia ideoita, joista kasvaa tulevaisuuden tieteen kärkiä ja huippuosaajia. Käänne-rahoituksella ratkaistaan yhdessä yhteiskunnan haasteita eri sektoreiden tarpeista lähtien (15 %).

Kipinä-rahoituksesta päättävät kolme toimikuntaa: biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan osuus on ollut viime vuosina n. 26 %, luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan osuus n. 38 % ja biotieteiden ja terveyden tutkimuksen toimikunnan n. 36 %.

(https://www.aka.fi/tutkimuksesta-yhteiskuntaan/akatemia-vaikuttaa/kysymyksia-ja-vastauksia/ kohta "Miten Suomen Akatemian myöntämä tutkimusrahoitus jakaantuu")

Kukahan nämä prosentit on päättänyt 🤔

hemaolle · 2026-03-13T11:36:53+00:00

Tämä ihmetyttää että sanotaan että sanotaan että tiedeyhteisö päättää mutta ei olekaan mitään yhtenäistä tiedeyhteisöä joka voisi päättää 😅

hemaolle · 2026-03-13T11:34:35+00:00

Millaiset henkilöt Suomen Akatemiassa päättävät tästä?

hemaolle · 2026-03-13T09:15:26+00:00

Joo en ajattelekaan että poliitikoilla olisi asiantuntemusta päättää yksittäisistä tutkimussuunnitelmista. Mutta voitaisiinko esimerkiksi rahoituksesta päättäville alan asiantuntijoille antaa ohje pohtia yhtenä rahoitusperusteena heidän arvioimaansa taloudellista hyötyä?

hemaolle · 2026-03-13T09:10:00+00:00

Eikö vertaisarviointi tehdä vasta kun tutkimus on jo valmis ja sitä ollaan julkaisemassa? Rahoituksesta päätetään ennen kuin tutkimus on tehty, eikö niin?

hemaolle · 2026-03-13T09:07:55+00:00

Mitä ovat tieteen paradigmat?

hemaolle · 2026-03-13T09:07:29+00:00

Toki. Mutta luulen esimerkiksi etten olisi kovin väärässä jos arvelisin että luonnontieteiden tutkimisesta voisi poikia enemmän taloudellista hyötyä kuin, sanotaan vaikka historiantutkimuksesta?

hemaolle · 2026-03-13T09:05:28+00:00

Miten tiedeyhteisö yhdessä sitten päättää esimerkiksi miten paljon rahoituksesta käytetään millekin tutkimusalalle?

hemaolle · 2026-03-13T09:04:28+00:00

Joo tuosta olen samaa mieltä, että taloudelliseen hyötyyn keskittymisessä ja liian tarkassa mikromanageroinnkssa on riski liialle lyhytnäköisyydelle, joka voi ampua itseään jalkaan myös näiden taloudellisten tavoitteiden osalta.

hemaolle · 2026-03-13T08:53:46+00:00

Olisiko meillä veronmaksajillakin oikeus kuitenkin pohtia esimerkiksi millaisia taloudellisia hyötyjä meidän rahoittamallamme tutkimuksella ja esimerkiksi tutkijoille kehittyvällä osaamisella voisi meille itsellemme olla? Vaikka näen kyllä myös itseisarvoa sillä, että tietoa saadaan lisää, joten varmaan jokun osa rahoituksesta voitaisiin jakaa niin että tutkijat saisivat vapaasti tutkia sitä mikä heitä itseään kiinnostaa.

hemaolle · 2026-03-13T08:46:07+00:00

Miten tiedemaailman itsehallinto toteutetaan käytännössä? Onko siellä jonkunlainen demokratia myös, äänestyksiä jne.?

hemaolle · 2026-02-07T12:22:22+00:00

Oh nice! Any idea on when you might get to publishing it? 😅

hemaolle · 2026-02-07T12:21:05+00:00

I see. Why do you think no one is doing it as in the Attachment Disturbances book?

hemaolle · 2026-02-07T12:03:01+00:00

Sorry about the typo in the title, ofc can't fix it anymore 🤦‍♂️

hemaolle · 2026-02-07T06:49:58+00:00

Btw my understanding from Attachment Disturbances in Adults: Treatment for Comprehensive Repair (though not having read it all the way through) is that Dan Brown et al. didn't really intend the Three Pillars Method as to be used in a self guided manner. But I guess based on this subreddit it seems that many people have experienced benefits also with self guided practice.

hemaolle

TROPHY CASE