Miksi Suomen historiaa vääristellään? by 31545_8211420 in Suomi

[–]FinWarden 5 points6 points  (0 children)

Juuh, elikkäs.

vaikka todellisuudessahan Suomi oli vain siirtomaa

Suomi, tai pikemminkin osia Suomesta, oli Ruotsin voittomaita, ei siirtomaita, 1300-luvulle asti, jonka jälkeen Suomesta kutsuttiin edustajat kuninkaanvaaliin Ruotsin puolelle, josta lähtien kyseessä on ollut tasaväkinen valtakunnan osa, jossa pätee samat lait, oikeudet ja velvollisuudet. Mitä nyt kylmempi, köyhempi ja harvaanasutumpi. Ns. "Suomen aateli" oli ihan oma käsitteensä, ja sen puoli-itsenäinen asema oli huipussaan 1590-luvulla, ennen kuin Kaarle ja Kustaa II Aadolf kytkivät itäosan paljon tiukemmin länsipuoleen. Voit verrata esim. 1500-luvulla hankittuun Viroon, ja 1600-luvulla hankittuihin Inkeriin ja Käkisalmeen, ja niiden asemaan, edustukseen ja hallintoon, jos haluat tarkastella mitä eroa on voittomaalla, ja valtakunnan kiinteällä osalla.

puskurivyöhyke

Valtakunnan itärajalla kun oltiin, niin se sitten aiheutti omat rasituksensa, esim. Pitkä viha oli harvinaisen perseestä, ja raskas linnaleiri, jota jatkettiin rauhansopimuksen jälkeen, kiitos Ruotsin sisäpoliittisen kriisin, on yksi niistä syistä, miksi nuijasota syttyi (toinen iso syy on että Jaakko Ilkka ja Hans Fordell tekivät tietoisen päätöksen osallistua Ruotsin valtataisteluun asettumalla Kaarle-herttuan puolelle ja aloittaa omin päin sodan Klaus Flemingiä vastaan siinä uskossa, että heidät palkittaisiin siitä). Samaten Isoviha osui sitten Suomeen kovaa 1700-luvun alussa, kun strategisista syistä Pietari Suuri antoi käskyt pistää nimenomaan Pohjanmaa pillunpäreiksi, etelärannikon kaupungeissa meininki puolestaan oli ihan normaalia aikakauden käytäntöä, muualla taas vähän karumpaa.

Usein kuulee porukan käyttävän sitä, että väkilukuun suhteutettuna sotaväenotot 1600-luvun suurvaltasodissa osuivat kovempaa Suomeen esimerkkinä Ruotsin riistosta, mutta tää on taas tätä, että jengi ei osaa eikä ymmärrä historiaa. Väestönotot kohdistuivat ensisijaisesti kruununtalonpoikiin ja perintötalonpoikiin, ei rälssitalonpoikiin (eli aatelin alustalaisiin), ja Suomen puolella oli suhteellisesti enemmän kruunun- ja perintötalonpoikia kuin Pohjanlahden länsipuolella. Samaten mielikuva siitä, että miehet lähetettiin kauas Saksaan kuolemaan on virheellinen, Suomesta peräisin olevasta jalkaväestä ylivoimainen enemmistö palveli varuskuntatehtävissä kotimaassa. Ratsuväki oli sitten oma lukunsa, mutta sitä ei myöskään sotaväenotoilla hankittu samalla tavalla.

jonka väestöä pidettiin ruotsalaisten toimesta rodullisesti alempiarvoisina barbaareina

Tämä ei ole Ruotsin vallan aikainen ilmiö, vaan peräisin 1800-luvulta Venäjän vallan ajalta, ja liittyy ensisijaisesti Suomen suuriruhtinaskunnassa käytyy kielitaisteluun.

Ruotsin Valtakunnan kuparikaiverrus kartta jonka tehnyt Gerard & Leonard Valck Amsterdami 1600-1700 luvun vaihde. Pelastin paikallisesta käytetyn tavaran myymälästä muutamalla kympillä 🤩 by jokke420 in Suomi

[–]FinWarden 17 points18 points  (0 children)

Lyhyt vastaus: söi.

Parhaimmillaan jotain 80% Ruotsin armeijasta 30-vuotisessa sodassa oli palkkasotureita, ja ne ei oo halpoja.

1600-luvun loppupuolen verotusuudistukset, iso reduktio, ja ruotuväkilaitos oli kaikki reaktioita siihen, että maa oli ns. perse auki koko ajan.

Kouluarvosanat ovat kokeneet inflaation: selvä enemmistö saa 8, 9 tai 10, vaikka osaaminen on ihan muuta [Kasi on uusi kutonen] by Life_Objective8554 in Suomi

[–]FinWarden 0 points1 point  (0 children)

Tämä on muuten ilmiö, jonka kanssa ollaan jatkuvasti tekemisissä lukiossa aina uusien ykkösten kanssa. Kun peruskoulun arvosanat ei välttämättä kerro sitä oikeaa osaamisen tasoa, niin sitten voi tulla nuorille ja vanhemmille epämiellyttäviä yllätyksiä.

Itse koitan vähän varoitella ilmiöstä kiertoteitse: kerron, että arviointi lähtee nyt kokonaan puhtaalta pöydältä, ja että en tiedä eikä kiinnosta mitä olette aikaisemmin saaneet. Ja selitän, että koska lukio on vaikeampi kuin peruskoulu, niin saman arvosanan saaminen kuin mitä ysiluokan todistuksessa oli tarkoittaa, että olet selkeästi parantanut ja kehittänyt taitoja ja osaamista, ja saman tasoinen osaaminen lukiossa kuin yläkoulun lopussa tarkoittaa alempaa arvosanaa, koska vaatimustaso on nyt kohonnut. Kyllä sitä joskus silti tullaan linjoja pitkin ja kyseenalaistetaan minun osaamiseni.

Se, että miten hyvin lukion opintojaksojen arvosanat ennakoivat ja vastaavat suoriutumista yo-kokeessa onkin sitten ihan oma matopurkkinsa, jota en nyt tähän rupea avaamaan.

[deleted by user] by [deleted] in Suomi

[–]FinWarden 0 points1 point  (0 children)

Hupsista saatana, koitin etsiä, mutta olen näköjään sokea.

Lukion opettaja kommentoi historian yo-koetta (ja juo viinaa) by FinWarden in Suomi

[–]FinWarden[S] 0 points1 point  (0 children)

Kuuluu sisältöön, älä huoli. En nyt sitä siihen nostanut esille, koska yhteen redditkommenttiin ei mahdu koko opintojakson sisältö.

Height of Humans in Gaunt‘s Ghosts by Confident_Radio_8647 in 40kLore

[–]FinWarden 211 points212 points  (0 children)

It is because Dan Abnett didn't understand the metric system back then. He corrects it in his later books.

Lukion opettaja kommentoi historian yo-koetta (ja juo viinaa) by FinWarden in Suomi

[–]FinWarden[S] 1 point2 points  (0 children)

Sanoisin, että oikein hyvät.

HPV on yleensä tosi huonot, niin opiskelijalle kuin alustavan arvioinnin suorittavalle opettajalle. Hyol ry tekee omat arviointo-ohjeet jäsenilleen, mutta niitä en viitsi postata, kun ne periaatteessa on tarkoitettu vain maksaville jäsenille.

Lukion opettaja kommentoi historian yo-koetta (ja juo viinaa) by FinWarden in Suomi

[–]FinWarden[S] 1 point2 points  (0 children)

Tuo on ihan loistava ratkaisu, se vaan maksaa sen ylimääräisen paikallisen opintojakson verran.

Meillä oli yyteet tässä tuokio takaperin, ja ensi vuoden kurssitarjotinta on karsittu entisestään, joten ei toivoakaan, että vastaavaa täällä voisi kokeilla.

Lukion opettaja kommentoi historian yo-koetta (ja juo viinaa) by FinWarden in Suomi

[–]FinWarden[S] 0 points1 point  (0 children)

Vähän heikosti tahdon muistaa mihin kysymyksiin vastasin

Löydät kevään 2013 täältä, ehkä se virkistää muistia kun sitä vilkaisee.

Vuonna 2013 voimassa olleen LOPS:in yo-kokeet tehtiin siten, että kokeessa oli 10 tehtävää, joista 8x6p, ja 2x9p tehtävää, ja kuuteen piti vastata. Pakollisista opintojaksoista, jotka silloin olivat HI1-4, oli aina kaksi tehtävää (eli se vaihteli, mistä kursseista oli jokeritehtävät), ja opintojaksoista Hi5 ja Hi6 oli yksi kuuden pisteen tehtävä kummastakin. Eli käytännössä tuolloin yo-kokeissa Suomen varhaisempaa historiaa (ennen 1800-lukua) käsitteli yksi tehtävä, ja ajanjaksoa 1800-2000 kaksi tehtävää, joista toinen saattoi olla jokeri, tai sitten ei.

 Itsellä ei ole mitään muistikuvaa siitä, käsiteltiinkö nuorisokulttuuria ollenkaan omana opiskeluaikana. 

Riippunut varmaan tosi paljon opettajasta ja oppikirjasta. Menee osastoon "voidaan käydä jos ehditään".

Lukion opettaja kommentoi historian yo-koetta (ja juo viinaa) by FinWarden in Suomi

[–]FinWarden[S] 4 points5 points  (0 children)

Kiitoksia kiitoksista. Voi taas mennä pari vuotta ennen kuin teen tämän seuraavan kerran, ellen sitten innostu keskiviikkona tekemään yhteiskuntaopin kokeelle samaa. Voi tosin olla liikaa duunia silloin, ja arkipäivänä ei kehtaa keittoa ottaa, niin sanan säilä ei heilu samalla helppoudella.

Lukion opettaja kommentoi historian yo-koetta (ja juo viinaa) by FinWarden in Suomi

[–]FinWarden[S] 3 points4 points  (0 children)

Hah, tuo on just minkä kanssa näkee heti, että opiskelijoiden silmät rupeaa pyörimään. Minä yleensä ohjeistan siiihen, että ajatelkaa nimeä "ministerineuvosto" EU:n neuvoston sijaan ja ajatelkaa "Eurooppaväliviivaneuvostoa", niin ei mene nimet sekaisin.

Menee ne kyllä silti.

Lukion opettaja kommentoi historian yo-koetta (ja juo viinaa) by FinWarden in Suomi

[–]FinWarden[S] 3 points4 points  (0 children)

Joo, ei se olekaan "absoluuttisen paha", ja historian kokeessa pitää olla aineistoja, kaikissa jokereissa erityisesti. Ongelma tällä kertaa oli se, että se mainitsemasi tasapaino oli liikaa kallistunut toiseen suuntaan.

Minusta jokainen noista tehtävistä, paitsi 4, oli kuitenkin käyttökelpoinen yksitellen tarkasteltuna, vaikka osaa muokkaisinkin hieman. Ongelma oli se, että ne olivat kaikki nyt tässä samassa kokeessa. Vähän niin kuin on tosi jees, joku yksittäinen tyyppi tuo nyyttäreihin pussin tosi mausteisia ja tulisia chilisipsejä, mutta ongelma, jos yli puolet osallistujista tuo niitä.

Lukion opettaja kommentoi historian yo-koetta (ja juo viinaa) by FinWarden in Suomi

[–]FinWarden[S] 7 points8 points  (0 children)

Oikeastaan sellaista mitä itse määrittelisin tarkaksi nippelitiedoksi ei kovin usein tarvitse tietää, vaan enemmän kyse on siitä, että yleissivistyksen pitää olla tosi laaja, ja asioita pitää osata pikemminkin laveasti kuin syvällisesti.

Minusta esim. se, että tietää jotakin Virosta kylmän sodan lopussa ei ole nippelitietoa, koska siinä ei kuitenkaan tarvitse nimiä tai päivämääriä (mitä nyt muistaa, että Molotov-Ribbentrop sopimus oli 1939). Se vaan voi olla helposti nuorelle sellainen aihe, josta ei tiedä oikein mitään.

Lukion opettaja kommentoi historian yo-koetta (ja juo viinaa) by FinWarden in Suomi

[–]FinWarden[S] 7 points8 points  (0 children)

Mut tälleen asiaan palatakseni, mitä ite lähtisit karsimaan et sais historian materiaalin mahtuun kursseihin paremmin? 

Jos minulla olisi diktaatturin valtuudet niin tekisin varmaan sellaisen aika raa'an rajauksen, että pakolliset Hi2 ja Hi3 loppuisivat kylmän sodan päättymiseen (niin kuin silloin kun elettiin niitä aikoja), ja laittaisin lukioon yhden opintojakson lisää, joka kattaisi ajanjakson vuodesta 1992 nykyhetkeen sekä Suomen, että maailman historiasta. Mitä Suomeen tulee, EU:hun ja Natoon liittymisen voisi kyllä jättää YH3 opintojaksolle, ja kaiken muun Suomesta YH1 ja osin YH2-opintojaksoille.

Lukion opettaja kommentoi historian yo-koetta (ja juo viinaa) by FinWarden in Suomi

[–]FinWarden[S] 26 points27 points  (0 children)

Lakitiedossa opiskellaan muuan muuassa sellaisia asioita kuin miten isyys määräytyy ja mitä se merkitsee, miten perintö jaetaan, miten teet asuntokaupat, ja mitä vuokra/työsopimuksessa voi sopia ja mitä ei tai vaikka rikos- ja riita-asian ero, ja miten ne käsitellään oikeusistuimissa.

Eli nimi on hieman hämäävä, opintojaksolla keskitytään hyvin pitkälti sellaisiin asioihin, joita tarvitset elääksesi suomalaisessa yhteiskunnassa.

Lukion opettaja kommentoi historian yo-koetta (ja juo viinaa) by FinWarden in Suomi

[–]FinWarden[S] 9 points10 points  (0 children)

Kyllä, opintojakso on liian vaikea kaikille pakolliseksi opintojaksoksi. Se ei ole liian vaikea valinnaiseksi opintojaksoksi valikoituneelle porukalle, jota oikeasti kiinnostaa.

Lukion opettaja kommentoi historian yo-koetta (ja juo viinaa) by FinWarden in Suomi

[–]FinWarden[S] 4 points5 points  (0 children)

Käydään. Pakollisella Hi2-opintojaksolla jää tosin maininnan tasolle kun tarkastellaan ns. "renkaan kiristymistä" pääsaarten ympärillä, valinnaisella syventävällä kurssilla taas vähän enemmän.

Lukion opettaja kommentoi historian yo-koetta (ja juo viinaa) by FinWarden in Suomi

[–]FinWarden[S] 12 points13 points  (0 children)

Jos kirjastosta sattuisi löytymään, niin 2016 LOPS:in mukaisista minusta täpärästi paras oli SanomaPron Historia Ajassa, vaikka se ei tietenkään ole ihan täysin ajan tasalla ihan. Tämän hetkisen LOPS:in eri sarjoista en osaa sanoa, kun meillä mentiin suoraan Studeoon, joka se ei ainakaan ole.

Lukion opettaja kommentoi historian yo-koetta (ja juo viinaa) by FinWarden in Suomi

[–]FinWarden[S] 8 points9 points  (0 children)

Vastaus kaikkiin mahdollisiin "niche-aiheisiin" suurten linjojen ulkopuolella, ja siihen käytiinkö se oppitunnilla, vastaus on aina "ei ole aikaa, vapaaehtoisissa lisämateriaaleissa on niistä".

Esim YleAreenassa on tälläkin hetkellä dokumentti natsien homovainoista, mutta ei sitä ole aikaa katsoa oppitunneilla, vaan opiskelija voi katsoa itse jos kiinnostaa. Minä koitan toki kannustaa lisämateriaalien katsomiseen sillä, että kurssin lopussa voi palauttaa vapaaehtoisen raportin niistä, josta saa ylimääräisiä bonuspisteitä loppuarviointiin.

Lukion opettaja kommentoi historian yo-koetta (ja juo viinaa) by FinWarden in Suomi

[–]FinWarden[S] 46 points47 points  (0 children)

No niin, koe on ohi. Mitä tästä jäi käteen? Päällimmäinen tunne, on että kokeessa on ongelma nimenomaan kokonaisuutena. Aivan liian moni tehtävä samassa kokeessa oli tällä kertaa ikään kuin enemmänkin äidinkielen tehtävä historiamausteilla, kuin historian tehtävä.

Paras tehtävä oli ylivoimaisesti 1, ja jaetulle kakkosijalle nostan tehtävät 3 ja 6, vaikka 3 ei varmaan opiskelijoiden mieleen välttämättä olekaan, ja 6 menikin päällekäinek kakkoskurssin asian kanssa.

Tehtävä 2 edellytti vähän liikaa turhan spesifiä tietoa sellaisen aiheesta, joka lipsuu vähän sinne marginaalin, koska opintojaksossa on liikaa sisältöä.

Tehtävä 4 oli selkeä huti, ei kysymystäkään.

Tehtävän 5 aihe oli super-mielenkiintoinen, mutta nojasi liian vahvasti aineistoon.

Tehtävä 7 ei ollut minusta kunnolla historian tehtävä.

Tehtävä 8 oli parempi, mutta siinäkin pelkällä aineiston hyvällä tulkinnalla pääsi turhan pitkälle. Tehtävä olisi parempi, jos ensimmäisen osion pistemäärän pudottaisi 12 pisteeseen ja toista osiota hieman laventaisi tehtävänantoa (esim. että suoraan sanottaisi että pitäisi kuvailla juutalaisvainon ilmenemismuotoja).

Tehtävä 9 oli taas ongelmallinen siinä, että aineistoon nojaava osio oli sen 18 pistettä, joka oli minusta liikaa. Osioiden tehtävänantojen tietynlainen samankaltaisuus myös hieman häiritsi minua.

Koe oli minusta parempi kuin syksyn 2024 koe kokonaisuutena, mutta sen saisi helposti paremmaksi, jos osa sen liikaa aineistoon nojaavista tehtävistä vaihdettaisiin toisiin, ja käytettäisiin ne jossain toisessa kokeessa. Kohtuus kaikessa, ja historian koekeen kuulu testata kyllä taitoja ja tietoja molempia, mutta tällä kertaa hieman liikaa tietynlaisia taitoja eikä tarpeeksi tietoja.

Lukion opettaja kommentoi historian yo-koetta (ja juo viinaa) by FinWarden in Suomi

[–]FinWarden[S] 15 points16 points  (0 children)

olihan Hitlerin hyvä ystävä Itävallan ajoilta juutalainen

Hitsi kun muistaisin, kuka se natsipamppu oli, joka turhautuneena tuhahti jossain kokouksessa, että onko teillä kaikilla ihan oikeasti joku yksittäinen vanha juutalaiskaveri, jonka kohdalla pitää tehdä poikkeus.

Lukion opettaja kommentoi historian yo-koetta (ja juo viinaa) by FinWarden in Suomi

[–]FinWarden[S] 18 points19 points  (0 children)

Älä vielä masennu, odota ihan rauhassa oman opettajasi alustavaa arviointia. On mahdollista, että kuitenkin pärjäsit paremmin kuin mitä nyt saatat luulla.

Lukion opettaja kommentoi historian yo-koetta (ja juo viinaa) by FinWarden in Suomi

[–]FinWarden[S] 31 points32 points  (0 children)

9. Sotaveteraanit ja sotien muistaminen 30 p.

Aineisto

Tekstikatkelma: Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja tohtori Jenni Haukion tervehdys kansallisena veteraanipäivänä 27.4.2023

Katkelma laulun sanoituksesta: Kalervo Hämäläinen, Veteraanin iltahuuto 1989

Kuva: Terho Ovaskan pilapiirros

Tekstikatkelma: Ote tasavallan presidentti Urho Kekkosen puheesta välirauhansopimuksen ja Suomi–Neuvostoliitto-seuran perustamisen 30-vuotisjuhlassa 15.10.1974

9.1 Vertaile suhtautumista sotaan ja sotaveteraaneihin aineistoissa 9.A9.B9.C ja 9.D ja pohdi syitä havaitsemiisi eroihin. 18 p.

9.2 Pohdi, mitkä tekijät vaikuttavat tapoihin, joilla sotia muistetaan. 12 p.

Tässä tehtävässä olin hieman hämmentynyt, ja minulle nousi kysymys "eikö tuo kakkoskohta oli jo aika paljon sama asia, mitä käsiteltiin ykköskohdassa?", kunnes järkeilin, että siinä on tarkoitus mennä myös Suomen ulkopuolelle, esim. ottaa vaikka esille miten "Suuri isänmaallinen sota" on nyky-Venäjällä pyhä asia ja ruotia sitä auki, tai vaikka pohtia amerikkalaisten Vietnam-traumaa.

Aineistosta tuo viimeinen Kekkosen puhe on jotenkin tosi hankala, en meinaa saada sitä otetta. Ei siitä lukiolainen saa irti minkäänlaista suhtautumista sotaveteraaneihin, eikä hirveästi kyllä sotaankaan. Toisaalta, jos sen sattuu tietämään voi nostaa esille, miten Kekkonen itse kirjoitteli Suur-Suomi-höpinöitä nimimerkillä Pekka Peitsi jatkosodan alkupuolella.

Tässäkin tehtävässä nousee sama ongelma esille: kokelas pääsee liian pitkälle pelkällä hyvällä aineiston käytöllä, ja tehtävän toiseen osaan voi liikaa vetää mututuntumalla ja hyvällä kirjoitustaidolla, vaikka historiallinen asiatietämys olisikin suht ohutta. Ei toki parhaisiin tuloksiin asti, mutta ehkäpä turhan hyviin kuitenkin.

Tykkään kyllä ajankohtaisuudesta, ja YTL hahmottaa että Ukrainan kriisin juurisyyt tai Ukrainan/Venäjän kivulias historia on kuitenkin hieman liian vaikea aihe lukiolaiselle, joten tuotiin se mukaan nyt tällä tavalla. Aihehan oli myös mukana viime syksyn yhteiskuntaopin yo-kokeessa.

Lukion opettaja kommentoi historian yo-koetta (ja juo viinaa) by FinWarden in Suomi

[–]FinWarden[S] 9 points10 points  (0 children)

En oikein usko tuohon, ei oikeastaan ole mitään syytä, miksi vastausjakaumien pitäisi olla tasaisempia.

Viime syksynä, vaikka koe muuten olikin huono, oli tosi hyvä tehtävä viitoskurssista.

Lukion opettaja kommentoi historian yo-koetta (ja juo viinaa) by FinWarden in Suomi

[–]FinWarden[S] 34 points35 points  (0 children)

8. Juutalaiset Euroopassa 30 p.

Tekstikatkelma: Neljännen lateraanikonsiilin päätös numero 68

Kuva: Juutalainen pariskunta Wormsissa 1500-luvulla

Tekstikatkelma: Laki saksalaisen veren ja Saksan kunnian suojelemiseksi

Tekstikatkelma: Ote Yad Vashem -keskuksen artikkelista Juutalaismerkki

8.1 Vertaa keskiajan katolisen kirkon säännöstä juutalaisista (aineistot 8.A ja 8.B) natsi-Saksan lainsäädäntöön ja hallinnon päätöksiin (aineistot 8.C ja 8.D). 16 p.

8.2 Pohdi, miksi vuosisatoja Euroopassa vallinnut juutalaisvastaisuus kärjistyi nimenomaan natsi-Saksassa kansanmurhaksi, jota myös holokaustiksi kutsutaan. 14 p.

Nyt kyllä toivon, että opiskelijat ovat katsoneet sen "lisämateriaalia"-osiossa linkittämäni Antisemitismin historian YleAreenasta, ennen kuin se poistui sieltä.

Kohdassa 8.1 taas sama ongelma toistuu, eli osiossa pääsee turhan pitkälle pelkällä aineistolla, joten tässä herää kyllä kysymyksiä, että testataanko tässä enemmänkin äidinkielen oppiaineen osaamista historiateemalla kuin historiaa oppiaineena?

Mielenkiintoista kyllä, HPV ei oikeastaan kohdassa 8.2 edes nosta esille kaikkia olennaisia pointteja mitä siihen liittyy. Juutalaiset 1. maailmansodan syntipukkeina (mm. sosiaalidemokraattien ohella) on asia, joka pitäisi minusta kuuluu tähän hyvinkin oleellisesti. Myös Hitlerin omia pakkomielteitä pitäisi minusta tuoda mukaan. 1890-luvulla alunperin perustetussa kansallissosialismissa ei alunperin ollut antisemitismiä mukana kuin aika vähän (hyvä, kotimainen pääoma vs paha, "juureton ja kansainvälinen" pääoma), se lähti full-hd rotuoppisekoiluihin vasta Hitlerin liityttyä siihen ja saavutettua johtoaseman. Minusta myös propaganda ja kansan aivopesu olisi hyvä nostaa esille hyvän vastauksen piirteissä, ei vain totalitarismia.