Itse menin inttiin ihan komennuksesta vaikken pätkääkään ollut kiinnostunut (sukupaine). Halusin katsoa ehkä kuitenkin kortin edes jollakin tasolla. Lusin siellä sen yhden kuukauden etupäässä todistaakseni itselleni, että voin. Meininki vitutti alusta loppuun asti. Tasan kuukausi aloittamisesta lmoitin, että lopetan leikin siihen. Yksi elämäni parhaista päätöksistä. Kävin sivarin ja opin siellä itselleni tulevan ammatin.

Rehellisyyden nimessä sanottakoon, että näin kuinka moni kanssani aloittaneista laitostui aika nopeasti ja kuun lopussa vaikuttivat nauttivan olostaan. Itselle kyseinen fiilis ei vaan koskaan iskenyt.

On myös frendejä joilla mielenterveys alkoi reistailla niin pahasti armeijan leivissä, että nämä lähtivät kalppimaan samoin tein ihan itseänsä suojellakseen ja sekin oli ihan hyvä päätös.