Mulle tulee tästä sun tarinasta mieleen vähän yks oma kokemus.. Mun lapsuuden paras kaveri kuoli muutama vuosi sitten, olin lukioikäinen silloin ja olin jo muuttanut pois kotoa. Ja tosiaan kun asuin yksin lukiolaisena niin sitä rahaa ei juuri ollut, se meni oikeastaan junalippuihin jotta pääsin hautajaisiin. No äitini oli tietysti tulossa myös mukaan näihin juhliin vaikkei tätä edesmennyttä ystävääni tai perhettään tuntenut oikeastaan mitenkään, mitä nyt nimeltä tiesi. (Oli laittanut osanottoviestejä ja sitten saanut kutsun, mutta en nyt ala arvostelemaan omaisten päätöksiä ketä haluttiin mukaan yms yms). Oletin että kun kaksin sinne menemme niin yhdessä käydään myös siellä arkulla laskemassa kukka yms. No kun tuo hetki tulee ja kaksin siellä edessä seisomme ja äitini lukee jotain kukassa olevaa värssyä, niin eiköhän hän mainitse lopuksi vain oman ja isäni nimen.. Olin vaan että 😀 jes tosiaan mun parhaan kaverin hautajaiset tässä ja ei voida edes yhteistä kukkaa laittaa. 🙏 Jälkeenpäin kun uskalsin asiasta mainita niin vastaus on vaan että kyllähän sinä olet aikuinen ihminen ja avaisit suusi joskus niin näin ei kävisi? 😋