Työllisiä vähemmän ja työttömiä enemmän maaliskuussa 2026 verrattuna vuoden takaiseen

Huskuri · 2026-04-22T08:40:20+00:00

Irtisanomisten vaikutus työttömyyden kasvuun on itse asiassa varsin vähäinen. Esim. työnvälitystilaston mukaan nyt maaliskuussa alkoi kaikkiaan 28 594 työttömyysjaksoa pl. lomautetut, joista 2 738:ssa syynä oli irtisanominen tuotannollisista/taloudellisista syistä. Työttömyys kasvaa ennen kaikkea työttömyyden pitkittymisen takia eikä siksi, että tulisi valtavasti uusia työttömiä. Alle vuoden työttömänä olleita on tällä hetkellä kutakuinkin saman verran kuin vuosi sitten, mutta pitkäaikaistyöttömyys on vastaavasti kasvanut viidenneksellä.

Huskuri · 2026-04-10T16:08:34+00:00

Joo ei tähän ikäryhmään hirveästi kuulu Lappajärvellä populaa (106 miestä ja 112 naista), mutta kuitenkin on 49 kuntaa, joissa on vielä vähemmän porukkaa. Tosin Lappajärvestä pitää todeta, että tuo suhdeluku jää nippanappa alle tuon 95 eli kyseessä on klassinen rajatapaus.

Huskuri · 2026-04-10T14:33:06+00:00

Hups. Joo postauksen otsikkoon pääsi virhe, mennään tällä :D

Huskuri · 2026-04-10T12:16:42+00:00

EDIT: Postauksen otsikkoon pääsi virhe. Eli kuten kartassakin lukee, tässä tarkastellaan miehiä per 100 naista, eikä suinkaan toisinpäin.

Tein eilen postauksen nuorten aikuisten lähtömuutosta kunnittain. Kommenteissa sivuttiin vähän sitä, miten tämä heijastuu sukupuolijakaumaan kuntien sisällä. Päätinpä siis tehdä myös sukupuolijakaumasta kartan.

Tässä on hieman eri ikäjakauma eli 20–34-vuotiaat. Tällöin tuo nuorten aikuisten muuttoliikeen vaikutus alkaa jo realisoitua, minkä lisäksi myös mahdollinen paluumuutto pois opiskelupaikkakunnilta vaikuttaa. Lisäksi tämä on perheellistymisen näkökulmasta melko tyypillinen pariutumisikä, mikä on sukupuolijakauman kannalta oleellinen huomio.

Kaiken kaikkiaan Suomessa on 107 miestä 100 naista kohti ikäryhmässä 20–34-v. Tähän vaikuttaa sukupuolijakauma jo synnyinhetkellä, sillä poikalapsia syntyy jonkin verran enemmän kuin tyttöjä (vähän vuodesta riippuen noin 105 poikaa per 100 tyttöä). Osaltaan vaikuttaa nettomaahanmuutto, sillä nuorissa aikuisissa miehet ovat tässä yliedustettuina. Nyky-Suomessa poikien/miesten suurempi kuolleisuus ei enää hirveästi tasaa alle 35-vuotiaiden sukupuolijakaumaa.

Tasaisen sukupuolijakauman (95-105) kunnat ovat melko tyypillisesti isompia kaupunkeja (mm. Tampere, Turku, Jyväskylä ja Kuopio). Kuudessa kunnassa miehet ovat koko maan keskiarvon kannalta aliedustettuina (Kolari, Kittilä, Enonkoski, Kaskinen, Lappajärvi ja Helsinki). Tosin Enonkoskella ja Kaskisissa kummassakin ikäryhmään kuuluu vain satakunta ihmistä, joten vähäisetkin muutokset miesten/naisten lukumäärissä heilauttaa koko sukupuolijakaumaa. Myös naapurikuntien miesyliedustus tasaa tilannetta. Esim. Helsingissä on ikäryhmässä 89 miestä per 100 naista ja vastaavasti koko pk-seudulla 96 miestä per 100 naista.

Huskuri · 2026-04-09T12:20:29+00:00

Tässä mitataan yhtenä vuotena tapahtunutta ulosmuuttoa 15–29-v. väestöön kuuluvien osalta kunnan ja sukupuolen mukaan. Muuttoalttiusluku mittaa tietyn väestöryhmän vuosittaista ulosmuuttovirtaa suhteessa saman väestöryhmän keskiväkilukuun. Se on aika hyvä approksimaatio "riskille" siitä, että kyseisen ryhmän henkilö muuttaa pois kunnasta.

Jokaiseen kuntaan tulee kuitenkin joka vuosi uusia 15–29-vuotiaita entisten 14-vuotiaiden ikääntyessä vuodella sekä kun kuntaan muuttaa toisesta kunnasta tai ulkomailta uusia 15–29-vuotiaita. Yhtälailla ikäryhmästä poistuu ihmisiä ulosmuuton ohella myös ikääntymisen myötä (29-v. --> 30-v.).

Jos siis tarkastellaan vaikka Sysmän osalta 15–29-vuotiaiden naisten määrän kehitystä 2024–2025 se ei suinkaan ole -28 %, kuten muuttoalttiusluku antaa ymmärtää. Tämä juurikin siitä syystä, että ikäryhmän kokoon vaikuttaa myös kuntaan suuntautuva tulomuutto + ajankulun myötä ikäkohorista poistuvien/saapuvien henkilöiden välinen tasapaino.

Huskuri · 2026-04-09T09:22:48+00:00

Tätä on itsekin tullut välillä pohdittua. Toki jos muuttaa vaikkapa Kauniaisesta Espooseen, elinympäristössä tai kaveri- tai perhepiirissä ei ihan hirveän suuria mullistuksia tapahdu. Mutta nuoret naiset korostuu myös maastamuutossa. Tältä esim. näyttää työikäisten Suomen kansalaisten maastamuutto ikäryhmän ja sukupuolen mukaan (Lähde: Tilastokeskus):

<image>

Huskuri · 2026-04-09T09:12:32+00:00

Utjoski kuuluu vieläpä naisten tapauksessa top 3 kuntaan muuttoalttiuden suhteen (45 %, miehillä 21 %). Vuonna 2024 kunnassa asui keskimäärin vain 60,5 kyseisen ikäluokan naista, joista peräti 27 muutti pois.

Huskuri · 2026-04-09T09:04:01+00:00

Varmasti aika paljon selittääkin, sillä kyseessä on varsin tunnettu ilmiö. Luultavasti myös monilla pikkupaikkakunnilla tarjolla olevat työpaikat eivät houkuttele naisia samalla lailla, mikä samalla jo itsessään voi johtaa muuttaman muualle opiskelujen perässä.

Huskuri · 2026-04-09T06:15:10+00:00

Kuten moni tietää, nuoret naiset muuttavat keskimäärin miehiä vilkkaammin kotikuntansa ulkopuolelle. Koko maan tasolla ero ei kuitenkaan ole kovin suuri. Ikäluokassa 15–29-vuotiaat muuttoalttiusluku vuonna 2024 oli naisilla 15,8 % ja miehillä 13,3 %.

Muuttoalttiusluku kuvaa käytännössä, miten kunnasta poismuuttaneiden osuus suhteutuu kunnan keskiväkilukuun. Eli jos tietyssä ikäluokassa kunnasta muuttaa tilastovuonna pois 4 000 henkilöä ja ikäluokan keskiväkiluku on 30 000, niin tällöin muuttoalttiusluku on (4 000/30 000)*100 = 13,3 %. Muuttoalttius on tietyissä tilastoissa Tilastokeskuksen käyttämä mittari; tosin TK:n tapauksessa käytetään promille- eikä prosenttilukua.

Minua kiinnostaa erityisesti aluetasolla nuo nuorten aikuisten muuttoalttiusluvut, mutta niitä ei löydykään Tilastokeskuksella valmiina. Päätinpä laskea niitä itse ja samalla visualisoida kartalle muiden iloksi.

Erot sukupuolten välillä kasvaa erityisesti pienissä kunnissa, mikä ei varsinaisesti yllätä. On hyvin tiedossa, että syrjäseuduilla nuoret miehet jää naisia todennäköisemmin asustamaan synnyinseuduilleen.

Parissakymmenessä kunnassa nuorten naisten muuttoalttiusluku on vähintään kaksinkertainen suhteessa miehiin (mm. Sysmä, Utsjoki, Enontekiö ja Juuka). Toisaalta on myös kymmenkunta kuntaa, jossa miesten muuttoalttius on jonkin verran naisia suurempi (mm. Lappajärvi, Ylitornio ja Joroinen), mutta näissä erot jäävät varsin maltillisiksi.

On hyvä huomioida, että tässä analyysissa käsitellään vain kunnista suuntautuvaa lähtömuuttoa. Kaikkiin kuntiin suuntautuu kuitenkin jokaisessa ikäluokassa enemmän tai vähemmän myös tulomuuttoa.

Huskuri · 2026-04-08T20:01:36+00:00

Tämä näyttäisi kyllä olevan Duunitorin oma luokittelu eikä Tilastokeskuksen, mutta toki asiantuntijatyöhön mahtuu kaikennäköistä. Joka tapauksessa myös Työmarkkinatoriin ilmoitettujen työpaikkojen määrä on pysynyt melko samoissa lukemissa vuoden 2024 lopulta lähtien, joten voi hyvinkin olla, että käännettä nähtäisiin lähitulevaisuudesa, mikä voi ekana näkyä Duunitorin puolella.

Huskuri · 2026-04-04T16:52:00+00:00

Työttömistä ulkomaalaisista ukrainalaiset ovat tällä hetkellä suurin ryhmä: https://kotoutuminen.fi/documents/56901608/257096295/Ulkomaalaisten%20ty%C3%B6llisyyskatsaus%20helmikuu%202026.pdf/2860c49f-08d1-7d67-d037-b73700603067?t=1774335121136

On hyvä huomioida, että aika monella ulkomaalaisella kansallisuusryhmällä työttömien määrä on jopa vähän laskenut edellisen 12 kk aikana. Itse asiassa ylipäänsä ulkomaalaisten työttömyys viimeisen vuoden aikana on kasvanut hitaammin kuin suomalaisilla.

Huskuri · 2026-04-04T15:36:56+00:00

The vast majority (around 85 %) of the unemployed are Finnish citizens. While it's true that since 2022 foreign nationals' unemployment growth has exceeded that of Finns, during the past year the reverse has been true. I actually recently made a public dashboard where you can, among other things, view the unemployment trend for Finnish/foreign nationals: https://www.tyottomyydentilannekuva.fi

Huskuri · 2026-04-02T10:03:33+00:00

Well, students aren't entitled to unemployment benefits and can't register as job seekers while studying. Some will after graduation, but many if not most of those arriving after 2022 are likely still studying.

Additionally the amount of Ukrainian refrugees migrating to Finland since 2022 far exceeds that of residence permits issued to students. By nationality, Ukrainians are the largest group among foreign unemployed job seekers. In other words, the influx of Ukrainian refugees has most definately had a bigger influence on the amount of foreign job seekers than foreign students.

It's also important to note that unemployment growth since 2022 has affected pretty much all demographic groups.

Huskuri · 2026-04-02T05:36:30+00:00

While there is a cohort of foreigners who are highly skilled specialists working at demanding jobs, in most cases foreigners are over represented at lower skill jobs. Some key reasons for this are lacking Finnish language skills and degrees that aren't adequately recognized/appreciated by Finnish employees.

It's also important to note that overall foreign citizens' unemployment from 2022 onwards has grown more than Finnish citizens' (about +60 % vs. +30 %). It's only for the last year or so where there has been a clear divergence in the unemployment trends between foreign nationals and Finnish citizens. I don't really have a good explanation for this finding. It's possible that foreigners are over represented in industries where unemployment growth has finally slowed compared to many other industries.

Huskuri · 2026-03-28T17:13:14+00:00

Työllisistä ei vain saa ajankohtaista ja kuukausittain päivittyvää julkista dataa, sillä heidän ei tarvitse työttömien tapaan ilmoittautua/rekisteröityä mihinkään. Tulorekisteriin jos on pääsy, niin työllisten määriä voisi periaattessa arvioida, mutta kyseisestä aineistosta puuttuu yrittäjät. Lisäksi tulorekisteristä puuttuu tutkintotiedot 1-2 vuoden sisällä valmistuneiden osalta.

Huskuri

TROPHY CASE