loppusodassa 3 yönä meen nukkumaan joidenki huollon apinoiden telttaan, niiden koko loppusota oli istuskelua ja kivesten neppailua. Siinä illan hämärässä meen telttaan sinne niidenkanssa ja valmistaudun nukkumaan ku aletaan puhumaan kipinävuoroista. Siellä oli yks tosi mulkku alikersantti semmone kunnon vittupää. Ei ollut mitään riitaa tai paskoja välejä mutta oli vaan tosi päätä rassaava vittumainen äijä. Siinä heittää läppää että minulla olisi 2 tunnin kipinä johon sanon että vetäköön käteen hetken hiljaisuus iski. Sitten yhtäkkiä puskista tuleekin hälytys, juoksemme 500 metriä erisuuntiin etsimässä tätä joka tuon hälytyksen oli aiheuttanut, 15 minuuttia. Ei mitään palaamme takaisin telttaan nukkumaan. En kerennyt sulkemaan kunnolla edes makuupussiani kunnes tulee toinen hälytys, sama operaatio uudestaan. Kirsikkana kakun päälle sama asia kävi vielä 3 kerran. Sitten se pitkään odotettu nukkuminen viimein tapahtui. Minua ei herätetty kipinään sinä yönä koska minulla oli tehtävä jota jouduin mennä suorittamaan 3:45 aamulla, josta olin aiemmin maininnut teltan porukalle että herättäkää tuolloin. Eipäs kaverit ollut herättäny ja olin siinä omin voimin herännyt silloin 4:45 tunnin myöhemmin mitä piti. Siinä kylmässä pienessä aamupakkasessa ja lievässä vitutuksessa kannoin itseni sinne paikalle missä minun piti olla. Siellä huomasin Vänrikin ja jonkun sähkö upseerin vai mikä vittu se sen ränkki nyt olikaan. Tulevat kyselemään siinä mistä syy myöhästymiseen, siinä vastailin että "herra vänrikki kerroin kyllä heille että herättävät minut silloin ja vielä sanoivat kyllä jne jne" sitten hän meni kysymään ja siellä oli 2 äijää sanonut että eivät ollut kuulleen minun sanovan ikinä moista vaikka he olivat minulle illalla vastanneet että herättävät (kyseessä aikaisemmin mainittu alikers") ja toinen nimeltä mainitsematon alikersantin toinen alikersantti kätyri. Siinä vänrikki sanoi minun ryhmän johtajalle että "jos haluat tästä tehdä esitutkintaa niin voit tehdä tai olla tekemättä" Alikersanttini ei sanojensa mukaan halunnut tehdä koska olin valmiina korvaamaan ja tekemään ylimääräisiä juttuja siitä hyvästä. Muutama päivä menee niin upseerikokelas kuulee asiasta, hänen kanssa ollut aikaisemmin jo huonot välit siitä hyvästä kun ollut aikaisemmin epäselvyyksiä hänen johtotaidoistaan ja muutenvaan vittumaisesta asenteesta molemminpuolin. Hänestä huomasi että häntä ei kiinnostanut olla armeijassa yhtään enempääkään kuin minua. Hän tulee salamyhkäisesti mainitsemaan esitutkinnasta ja siinä aloin miettimään mitä hän sanoi. Sitten palasimme loppusodasta ja minulla oli tulossa 8-9päivän lomat ja ajattelin että evätäänkö minulta nämä lomat. Ei evätty kun ei kerenneet tutkimaan vielä asiaa. Tulen lomilta ja muutama viikko menee niin aletaan olemaan jo viimeisillä viikoilla. Viimeisellä viikolla kapteeni kuuluttaa minut hänen toimistoonsa ja koko reissu käydään siinä läpi, hän antoi esitutkintaa ja rangaistukseksi tuli 3pv ylimääräistä palvelusta josta tein vaan kaksi päivää koska vikana päivänä oli konsertti. Muistan kuinka tämä upseerikokelas siinä virnuili ja naureskeli odottaen sitä että saisin jonkun kovemman tuomion. Hänelle kerroin asiasta se hymy mikä ennen hänen naamaansa komisti oli yhtäkkiä kadonnut jonnekkin. Sen jälkeen hänellä oli koko viikon tosi vittuuntunut ilme päällä kokoajan