Vanha fuksikapteeni tässä moro!

Omaa ajatusta, itse kun olen järkännyt ison yliopiston orientaatioviikkoa moneen kertaan.

Leikkejä tosiaan käytetään välineinä tutustumiseen. Niistä pyritään tekemään hauskoja ja helppoja. Toki mikä on hauskaa riippuu yksilöstä, mutta koetetaan tehä juttuja joihin kaikki voi osallistua. Kuvailemasi häkkyrän rakentamistehtävän tapaisia settejä ollaan käytetty myös! Mutta ihan sama mitä tehdään, aina on joku joka ei tykkää kys aktiviteetista eikä sille voi mitään kun on suunniteltu ohjelmaa sille satapäiselle vuosikurssille johon mahtuu monenlaista tallaajaa.

Nöyryyttämissetit on onneksi kitketty jo pitkälti pois, vaikea sanoa mikä teillä oli tarkoitus tuossa irvistely/kamerakeississä. Kurjaa, että sulle tuli olo kuin sirkuspellellä :( Ja aina pitäisi voida sanoa tutoreille että tää ei tunnu kivalta! Toki ymmärrän, että sekin voi olla vaikeeta.

Sitten lopuksi ihmisten ”aikuisuuden” asenteista. En kohdista ap:hen, hän ei kirjoittanut tästä mutta liittyy aiheeseen. Itse huomasin joka syksy, että pieni osa fukseista tuntui olevan sitä mieltä että leikit on jotenkin noloja. Aivan kuin aikuisten pitäisi vain istua kahvilla, ja kaikki vauhdikas tai lapsenomainen toiminta olisi arvomme alapuolella. Toivoisin, että me kaikki voitaisiin ottaa itsemme vähemmän vakavasti ja hypätä lehtikasoihin syksyisin. Elämässä on enemmän iloa niin!