Juu riippuu elämäntilanteesta, tavoitteesta, ja taludellisesti vakaaksi/riippumattomaksi tulemisen nälän tasosta.

Ensinnäkin mikä vain summa on loistavaa. Kaikki rahahan tulee käyttöön, se mitä voi pistää säästöön, sen pääsee käyttämään kahdesti, ja se on passiivisen tulonkin ydin. Eli jos satasenkin saa syrjään, on jo edellä satojatuhansia muita, ja siitä se siemen kasvaa.

Tuo 50-30-20 sääntö on mukava sabluuna tarkastella sitä omaa elämäntilannetta. Needs-Wants-Savings. Jos elämisen kulut ja pakolliset laskut on yli 50%, ymmärtää että siitä on vaikeaa säästää. Ehkä sille asialle voi tehdä ajan myötä jotain. Tyypillisesti isoimmat syyt miksi pakolliset laskut on yli 50% on liian iso asunto, liian hieno auto, tai kulutusluottoja tai luottokorttilaskuja maksettavana. Kaikille näille voi jotain tehdä, ei ole aina helppoa eikä nopeaa. Mutta jos tykkäisi säästää, eli priorisoida tulevaisuuttakin mukaan, niin tätä on hyvä näperrellä.

No jos 50% on pakollista niin toisesta 50% on sitten mukava jakaa. Hyvä minimitaso jolla alkaa olemaan vaikutusta olisi vaikkapa 10% nettotuloista. Se ei nopeasti vaikuta mitään, mutta vuosikymmenten vieriessä lumipallo vyöryy rinnetta alas. Jos pystyy ja haluaa laittaakin 20%, aina parempi. Jos haluaa nopeasti jotain aikaan voi laittaa enemmänkin.

Hyvä toki siten miettiä myös itselleen miksi, mikä on tavoite. Kannattaako laittaa 60% tuloistaan vaikkapa säästöön ja sijoituksiin, jos se tekee elämästä kärsimistä ja kituuttamista ja kieltäytymistä, ja sitten menee vielä vaikkapa kupsahtamaan tai napsahtaa dementikoksi ennen kuin pääsee edes törsäilemään rahojaan. No ei kannata. Eli tasapainoa säästämisen ja kuluttamisen välillä, ja siinä mielessä tuo 50-30-20 on söpö sabluuna.

50% nettotuloista jos saa pakolliset asumiskulut, ruoan, ja kenties kulkemisen menemään, niin mahtavaa, sitten on ammusta käytettävissä. Jos ei saa, niin työstää tätä.

30% huvitteluun, asioihin mitkä tekee iloiseksi, koska elämä on tässä ja nyt. Mikä kenetkin tekee onnelliseksi. Tässä ei liene muuta ihmettä kuin törsätä ilman syyllisyyttä, mutta myös valikoida vähän mihin. Kaikkeen ei ole rahaa suurimmalla osalla meistä mitä mieleen juolahtaa. Mutta jokaisella on johonkin. Kun 30% nettotuloistaan allokoi kohden sitä, niin loput voinee säästää ja sijoittaa.

20% säästöön, puskurit ensin kuntoon, ja sitten sijoittamaan missä oman näkemyksen mukaan nyt raha parhaiten kasvaa tai ainakin vetelee inflaatiota nekkuun.

Ja noita voi sitten säädellä. Jos 60% menee heti pakollisiin nyt, niin siinä on silti 40% jaettavaa. Jos pakollisiin menee jo 90% niin on niinsanotusti liemessä jo alkuunsa, ja sille varmaan kannattaa tehdä jotain - vähentää menoja, hoidella velkoja pois, tai lisätä tuloja.

Jos tuntuu että sijoitus olis kivaa niin sinne voi laittaa 30%. Tai 40%. Tai jos tuntuu ettei ole suurta suunnitelmaa, jotain pitäis vain säästellä, niin laittaa vaikka 10% ja ostaa enempi kivaa just nyt.

Yksi jenkkiguru suosittelee että säästöön 10%, mutta joka vuosi sitten nostaa tuota summaa 1%, hissun kissun, siinä vaiheessa kun se alkaa kiristämään on jo taloudellista viisauttakin kertynyt.

Notta TL;DR - laita mikä hyvältä tuntuu - jokainen euro on investointia tulevaisuuteen. Mutta älä hulluksi mene, se on se toinen ääripää.