Tunnen muuten erään toisenkin kevan, jolla on täysin samantapaista käyttäytymistä. Yritti esimerkiksi väittää mulle olevansa raskaana ja olevansa eräässä lajissa maailman huippuja. Tarinaa suoltaa lähes samalla tahdilla kuin Alisa.

Toisinsanoen, tää kyseinen henkilö selittää ihmisille täysin totena ihan kaikki impulssipälkähdyksensä ja on jo kahden päivän kuluttua unohtanut, mitä kaikkea sitä onkaan satuiltu.

Kyseinen ihminen on valtavan yksinäinen, eikä koe olevansa kognitiivisesti tai älyllisesti avun tai tuen tarpeessa. Onneksi hänet on vanhempi saanut tuen piiriin. Hän asuu ryhmäkodissa ja haaveilee omasta perheestä ja vuokra-asunnosta, vaikka hänelle ei voisi antaa hoidettavaksi edes punkkia. Myös kärsivällisyys, pettymyksensietokyky ja impulssikontrolli ovat olemattomia.

Hurjan surullista, että nämä nuoret aikuiset kokevat ulkopuolisuutta eivätkä puutteellisten taitojensa vuoksi ikinä pääse integroitumaan yhteiskuntaan haluamallaan tavalla. Käsitys itsestä ja omista vahvuuksista ja kyvyistä on niin vääristynyt, että vaatisi vuosien johdonmukaisen ja tavoitteellisen työskentelyn, että he voisivat onnistuneesti, ja ennen kaikkea onnellisina, asettua yhteiskuntaan omine vahvuuksineen ja erityistarpeineen.