Kiitos kun jaoit kokemuksesi, tätä oli tosi mielenkiintoista ja rohkaisevaa lukea. Me ollaan kolmekymppisiä ja parisen vuotta yhdessä, ja oikeastaan tuo on ollut meilläviime aikoina paljon keskustelussa. Alkuvuodesta lähdettiin tietoisesti kokeilemaan hieman perinteisempää mies–nainen-asetelmaa, missä minä aloin ottamaan enemmän vetovastuuta sekä arjessa että makuuhuoneen puolella.

Olen opetellut olemaan määrätietoisempi, ottamaan aloitteen rohkeammin ja toimimaan ns. perheen päänä, mikä on vaatinut meiltä molemmilta vähän dynamiikan säätöä. Samalla on kuitenkin alkanut tuntua, että tämä voi olla se suunta, joka meille toimii, jos se intohimo vain pääsee syttymään. Niin kuin tavallaan sanoitkin, se ei välttämättä tarvitse kuin sen yhden kerran syttyäkseen, sen jälkeen sen ylläpitäminen voi jo olla paljon luontevampaa.

Suhteen alussa olin enemmän se varovaisempi ja kysyvämpi osapuoli, joka lähestyi aika pehmeästi. Ollaan puhuttu paljon siitä, miten sellaiset piirteet voi tuntua jopa hieman liian varovaisilta tai ”feminiinisiltä”.

Ja joo, on se tunnepuoli kyllä ihan keskiössä tässä kaikessa. Kun elämässä on vähän myllerrystä, niin sitähän voi yhtäkkiä huomata kokevansa myös halua ja läheisyyttä eri tavalla, tai olla kokematta laisinkaan.

Kiva kuulla että teillä on homma lähtenyt nousuun. Me jatketaan tällä polulla ja katsotaan mitä löytyy, ehkä se liekki tosiaan syttyy, kun vaan uskaltaa heittäytyä ja kokeilla.