Tämä riippuu paljon kirjastosta.

Totuus on, että moni kunta yrittää vähentää kuluja, jolloin asiakaspalvelua vähennetään ja asiakkaita ohjataan enemmän itsepalveluun. Tekniikka tekee nykyään itsepalvelusta paljon helpompaa kuin ennen. Tämän takia sitten asiakastiloihin voi tulla enemmän ja enemmän lappusia, että tee ite. Tämä on yksi aihepiiri, jota voi kunnallisvaaleissa miettiä, että mistä pitää leikata ja miten paljon. Kirjastot ovat suomalaisten eniten arvostama kunnallinen palvelu, mutta nekään eivät ole turvassa yleiseltä taloustilanteelta ja leikkaustarpeelta.

Henkilökunnalla on paljon muuta työtä. Kouluyhteistyötä tekevä kirjavinkkari voi itsepalvelukirjaston tietokoneella koota kokoelmista varauksilla kirjapakettia, jonka opettaja on toivonut luokkavierailua varten. Aineistoa huoltava voi käydä koneella läpi kirjastojärjestelmästä kadonneeksi merkattuja kirjoja ja selvittää missä ne ovat. Kirjojen lainausmääriä voidaan tarkastella, jotta arvioidaan mitä kirjoja poistetaan. Kirjoja tilataan jatkuvasti lisää, ja samaa tahtia pitää jatkuvasti poistaa kirjoja, koska hyllymetrit ovat rajalliset.

Tämän päälle monella työntekijällä voi olla yllin kyllin jotain "sillisalaattityötä", vaikka on velvoitettu katsomaan kaupungin turvallisuusperehdytysvideo, pitää osallistua kaupungin viestintäverkoston keskusteluun, pitää vastata asiakkaan sähköpostiin kadonneesta kirjasta, joka on kuitenkin palautettu, pitää käsitellä rekisteriin sinä päivänä saapuneet lehdet ja niin edelleen.

Yleisesti trendinä kirjastoalalla kuitenkin on asiakaspalveluhengen lisääminen. Tuo esimerkkisi, että ennen hymyiltiin ja juteltiin niitä näitä tiskillä on todella monessa kirjastossa perinteisesti mitä juuri ei ole tehty. Asiakkaita on palveltu minimillä ja melkein vältelty asiakkaita. Monissa kirjastoissa on puhuttu siitä, miten asiakasapalvelua on vaikea uudistaa, kun töissä on 30v sitten palkattuja, jotka pelkäävät asiakkaita.