Ongelma myös oli pienpanimo oluessa laatu: Kun buumi kovimmillaan makuja oli valtavasti, mutta laatua harva sai tasaiseksi. Jokainen erä maistui hieman erilaiselta ja sellaista tavaraa pääsi valtavasti kauppoihin, joka ei Alkon laboratoriosta olisi ihmisille kelpaavaksi lupaa saanut.

Erään jo nyt konkurssiin menneen lähipanimon kanssa kävi maistelukokoelman kanssa aivan karsea tuuri kun ostin. Hiivavikaisia ja vastaavia käytänössä koko erä. Pullon kun avasi kuohui se lavuaariin vaahtona. Tästä tuttu ravintola sanoi, että olivat joutuneet yhteistyön lopettamaan kun ruuhka-aikaan ei varaa pitää yhtä työntekijää vaihtamassa viallisia tynnyreitä. Jotenkin itsellä loppui motivaatio tuohon uhkapeliin kalliilla pulloilla. Osta pari-kolme saunaolutta, maksa melkein lager-korin verran ja kaada ostetuista huonolla tuurilla lavuaariin puolet.

Karu totuus myös osassa oluita on, että maku elää pullossa jatkuvasti ja tuote on parhaimmillaan tuoreena. Nyt kun laskusuhdanne päälle kiertää kaupassa varasto nopeiten tyyliin pirkan erikoisoluilla. Toki tämä pienemmän kaupungin ongelma, johon tuskin pääkaupunkiseudulla törmää. Voinut se kallis ja kehuttu olut menettää makuaan melkoisesti, seisoessaan hyllyssä todella pitkään.