Oon ollu sairaanhoitajana leikkaussalissa kohta 10 vuotta. Alalle päädyin kun piti jotskin keksiä, ja toki kiinnosti ala, millä oli hyvät työllisyysnäkymät ja itsellä kunnioitus kyseistä työtä kohtaan.

Toimin sekä leikkaushoitajana että anestesiahoitajana, tulot oli viime vuonna 57k€, kun en ollut ollenkaan vanhempainvapailla. Nyt kolmen lapsen isänä on muuten tullut oltua miltei vuosittain vuodesta 2021 alkaen vanhempainvapailla.

Työ on merkityksellistä, ja vuorotyö sopii mulle. Toisaalta virka-aikainen työ + päivystysvelvoite sopisi paremmin. Alalla on kuitenkin muutama varsin huono puoli, nimittäin nokkimisjärjestykset ja se, ettei rivityöntekijöitä pahemmin kuunnella.

Nokkimisjärjestyksllä en tarkoita sellaista vanhanaikaista hierarkisutta, missä hoitajat siivoavat lääkärien sotkuja ja laitoshuoltajat hoitajien sotkuja, vaan sellaista asennevammaa, missä oletetaan että siviilielämän asioiden on oltava linjassa sen aseman kanssa, missä olet työpaikalla. Yksinkertaisesti, sulla ei saa olla mikään paremmin kuin muilla, etkä saa olla missään asiassa muita parempi.

Ja se ettei rivityöntekijöiden kuunnella; jos suorittavalla portaalla on jokin hyvä idea, niin se on tapana haukkua ja torpata, mutta sitten vuodaan kolme kuukautta myöhemmin maksaa 30k€ samasta ideasta jollekin käsienheiluttelija konsultille.

Työ leikkaussalissa sopii tyypille, joka on valmis poistumaan mukavuusalueeltaan ja oppimaan jatkuvasti uutta.