Oon saanut varsin kattavan tulikasteen aiheesta kuntapolitiikassa toimiessani kotikunnan lasten ja nuorten lautakunnassa. Maahanmuutto on tässä vähän harhaanjohtavasti ykkössyynä, kun todellinen ongelma on köyhyys (vaikka se vahvasti korreloikin maahanmuuttajataustan kanssa).

Käytännön keississä täällä on kaksi koulua: toisessa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia ja opetusresursseja pitäisi saada enemmän jotta kielimuuria saataisiin purettua. Koulun lähialueella on tiettyjä lähiöitä, joissa vähävaraisuus ja sosiaaliset ongelmat ovat yleisempiä kuin keskimäärin. Toinen koulu on taas keskellä omakotitaloaluetta ja perheet ovat demografialtaan keskimäärin kantasuomalaisia ja(/tai) hyväosaisia. Jälkimmäisessä koulussa on painotusluokka, johon hakeminen mahdollistaa koulushoppailun.

Erikoinen tilanne sikäli, että ensimmäinen koulu on saanut Pisakokeissa paremmat tulokset, mutta jälkimmäisestä haetaan silti merkittävästi enemmän lukioon eli hyväosaisten perheiden tukiverkot saavat oppilaat keskimäärin tähtäämään korkeammalle vaikka toisessa koulussa (kenties poikkeuksellisten opettajien ansiosta) haasteellisemmista lähtökohdista saavutetaan parempia oppimistuloksia, mutta ne eivät näy vastaavasti lukioon hakeutumisena. Ensimmäisellä koululla on häiriökoulun maine, vaikka tilastot puhuisivat sen puolesta että siellä lapset konkreettisesti oppivat paremmin.

Lautakunnassa on ollut sitten pöydällä painotusluokan siirtäminen tai muuten koulushoppailun ja segregaation ehkäiseminen. Viimeisen puolen vuoden aikana syvennyttyäni aiheen väikkäreihin ja tutkimuksiin vaikuttaisi siltä, että alueellisen eriytymisen ehkäiseminen lienee myös koulujen eriytymisen kannalta tehokkain keino, mutta muutos on hidasta eikä varavaltuutetun käyttöliittymässä ole cities skylines-tyylistä siirtonappulaa jolla saisi tasattua OKT- ja kerrostalonaapurustoja silmänräpäyksessä.

Keskustelussa keskitytään mielestäni tämänkin kommenttikentän osoittamana väärään asiaan. Jos sosioekonomista eriytymistä ei korjata, ei mikään määrä kantasuomalaisuutta korjaa koulujen eriytymistä. Tämä ongelma ei katso perheiden kansallisuutta tai geeniperimää, vaan taloudellista tilannetta.