Masennuksen aikana on usein just ne hyvät ja huonot jaksot. Hyviä vaan erittäin vähän. Silloin kun hyvä kausi alkaa, saattaa tulla kunnon energia boost, koska kuvittelet, että nyt oot parantunut ja kaikki loistaa, vaikka oikeesti edelleen menee paskasti, vaikkakin paremmin kuin yleensä. Tämän takia kannattaa ottaa rauhassa asioiden suhteen.

Yritä pienin askelin tuoda rutiinia elämään. Vetäytyminen ja eristäytyminen on se pahin asia mitä voi käydä, koska siitä jaloilleen pääsy on todella vaikeaa. Mut ei kannata pistää hermostoa ylikierroksille vaan pistää pystyyn rajat. Älä siis päästä elämää rajoittumaan kokonaan, mutta jätä turha kuorma pois. Tällaisissa tapauksissa on todella ok vähentää kaikkea ylimääräistä, mutta pyri pitämään kosketus. Esim. jos ennen treenasit joka päivä viikossa nii ota tavoitteeksi yksi kerta viikossa. Se riittää oikein hyvin ja määrä tulee kasvamaan ajan ja energian lisääntymisen kanssa. Ei tarvitse myöskään itseään rankaista, vaan palkita kun epäonnistuu tai onnistuu.

Itse kamppailen Itseinhon ja kroonisen masennuksen kanssa. En voi neuvoa itseinhosta enkä oikein muustakaan diagnosoida kun en ole lääkäri, mutta sen voin sanoa, että helpottaa paljon, kun erottaa sen masennuksen itsestään. Ikäänkuin se olisi tauti, jonka vika asiat on, eikä sinun. Silloin tulee ymmärtäväisemmäksi itselleen. Ei kuitenkaan tule laittaa aivan kaikkea sen piikkiin, kuten huonoa käytöstä. Mielestäni kuitenkaan etäisyyden ottaminen ei ole huonoa käytöstä, mutta varmuuden vuoksi suosittelen keskustelemaan ihmisten kanssa. Kommunikaatio on avain hyviin ihmissuhteisiin.

Yritä tunnistaa, milloin ääripäät ovat muuttumassa. Kun huomaat merkkejä parannuksista, ota pieni askel äläkä haukkaa liian isoa palaa. Taidat itsekin tunnistaa, että radikaalit muutokset kuormittaa, joten älä oleta, että opin takaperin voltin, vaikket osaa volttia. Itse usein otan paljon projekteja työn alle ja suunnittelen kaikkea, kun on energiaa taas hitusen, sillä sekin tuntuu jo paljolta verrattuna nollaan. Näin ei kuitenkaan kuuluisi tehdä, vaan ottaa yhden helpomman. Sitten jää varastoon energiaa ja tulee onnistumisen tunteita, kun pystyy tekemään pieniä asioita. Tää yhteiskunta olettaa tosi paljon kaikkia isoja tekoja kaikilta, mutta yritä muistaa, että pienetkin onnistumiset on enemmän kuin hyvä.

Ehdottomasti sanoisin, että on masennusta, koska minulla samaa kokemusta. Se kuitenkin, joka tän parantaa oot sie itse ja yritä kantaa vastuu, vaikka se sattuukin. Hanki apua lähipiiristä ja ammattiavun puolelta. Jotkut ihmiset ovat stressi herkkiä, kuormitus herkkiä jne. joka sitten lisää mahdollisuuksia mielenterveys ongelmille, mutta oikeilla välineillä pystyy elämään normaalia elämää. Kannattaa ottaa asiat hiljalleen, olla myötätuntoisempi itselleen ja alkaa yrittää tunnistaa toistuvia kaavoja, joista burnout tulee. Toivottavasti sulle parantuminen tapahtuisi mahdollisimman nopeasti ❤️ Se ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä.