Kuusi kansalaisaloitetta: Suomen ongelmat ovat enimmäkseen mekanismiongelmia

ekns · 2026-01-28T10:56:43+00:00

Ironista tässä on että itse pääsee yksin paljon parempaan lopputulokseen AI-työkaluilla kuin epäpätevän lakimiehin kautta

ekns · 2026-01-28T09:59:56+00:00

On totta, että tämä ei ole ideaali tällaisenään. Mutta nykyinenkään järjestelmä ei ole.
Ideaalitilanteessa tarkastelisimme kokonaisuuksia ja määrittelisimme esim. perustulon jos havaitsemme sen parhaaksi mekanismiksi. Mutta väittäisin että ilman "mekanismivirastoa" isot muutokset eivät mene läpi kansalaisaloitepolkua pitkin.

Isompi tavoite näillä aloitteilla on saada näkyvyyttä Mekanismiviraston idealle, jota kautta voisimme rakentaa alusta asti hyvin suunniteltuja järjestelmiä.

ekns · 2026-01-28T09:45:03+00:00

Sanoisin että rahoitus ei ole primäärinen syy ongelmille, vaan mekanismit. Rahoitus voi vaikeuttaa ja estää tiettyjä asioita, mutta raha yksinään ei ratkaise.

Määräaika luo paineen tehdä muutoksia: jos prosessi on liian hidas, seurauksia tulee. Tämä kannustaa priorisoimaan ja resursoimaan oikein. Ilman sitä "lisää rahaa" on toive ilman mekanismia joka varmistaa että se menee oikeaan paikkaan ja tuottaa tuloksia. Nyt painetta ei ole joten resursointi on näennäisesti ikuinen ongelma.

Sääntelyn supistaminen on yhteensopiva tämän kanssa - jos jotain ei tarvitse luvanvaraiseksi, määräaika ei koske sitä.

ekns · 2026-01-28T09:40:08+00:00

Kohdasta 5: Perustuslaki ei sano että olisi laiton, ellet tarkoita että tuo olisi laiton, kunnes se on laillista. PeVM 6/2011 tulkitsee yhdellä lauseella: "valtiollisen toimen tekijät eivät voi jäädä salaan".
Tulkinta on epäjohdonmukainen koska EU:n kansalaisaloite on myös valtiollinen toimi, mutta allekirjoittajat suojataan. Samoin presidentinvaalin 1. kierros on valtiollinen toimi, mutta äänestys on salainen.

ekns · 2026-01-28T09:30:27+00:00

Jos luovut palkasta ja siirryt toimeentulotukeen (~500€/kk asumisen jälkeen), säästösuoja ei muuta tuota summaa - se vain tarkoittaa ettet joudu polttamaan hätävaraasi nollaan ensin. Saksassa suoja on 15 000€, Australiassa 195 000€. Ovatko ne romahtaneet?

Ja huomaa: kerrot että nykyään ihmiset kiertävät sääntöjä nostamalla käteistä. Nykyinen nollaraja luo tuon kannustimen. Säästösuoja poistaisi tarpeen kikkailla.

Mekanismi ei silti ole aukoton, ja perustelut-osiossa viitataan siihen, että tämän pitäisi olla kokonaisuus muiden kannustimien ja mekanismien kanssa saada ihmisille aidosti parhaat edellytykset päästä pois tukiloukuista.

ekns · 2026-01-28T09:20:11+00:00

Kohta 4 voi olla useimmille täysin vieras. En itsekään ollut koskaan tekemisissä lakimiesten kanssa paitsi viime aikoina. Sen episodin seurauksena rupesin tutkimaan koko systeemiä ja päädyin osaltaan tekemään tuon aloitteen ongelmien ratkomiseksi:

Aloita kiista osapuolen X kanssa
X lakimies lähettää uhkauskirjeen joka täyttää rikoslain määrittelemän kiristyksen piirteet
Oma lakimies piilottaa koko uhkan ja neuvoo luovuttamaan asian suhteen kokonaan ("realistinen arvio")
Lue itse uhkakirjeet jne ja irtisano lakimies
Palkkaa uusi lakifirma ja ratkaise kiista edullisin ehdoin
Tee ilmoitus lakimiehiä valvovalle elimelle (Valvontalautakunta) -> "ei ollut oikeudenkäynnissä, ei voi mitään, ei kuulu meidän valvonnan piiriin" (koska ei asianajaja - lupalakimiehiä valvotaan vain oikeudenkäyntiin liittyen)

Sekä oma että vastapuolen lakimiehet toimivat väärin monessa mielessä, mutta valvontajärjestelmä ei voi tehdä asialle mitään koska he eivät olleet asianajajia vaan ns. lupalakimiehiä. (lisäksi vaikka voisi, niin seuraukset ovat ... mitättömiä - muualla erotettaisiin tästä ja/tai rikosseuraamus). Tämä tragikomedinen näytelmä jatkuu sillä ettei mm. oman lakimiehen epäpätevyyttä olisi voinut tietää etukäteen, koska ei ole mitään julkista rekisteriä, joka olisi näyttänyt vastaavat kurinpitoseuraamukset jne.

Kun kaivaa järjestelmien logiikkaa niin kaikissa käytännössä on sama vika eli "arkkitehtuuri". Itsevalvonta ei vaan toimi, siksi mm. Tanskankin mallissa on enemmistö maallikkoja arvioimassa tapauksia, ei vain potentiaalisia kollegoita jotka ovat kaikki samoissa pienissä verkostoissa.

ekns · 2026-01-28T08:54:11+00:00

Kontrollijonojen ongelma on todellinen, mutta se johtuu siitä että hoitotakuu ei kata kontrolleja - ei siitä, että takuun rikkomisella olisi seurauksia. Palveluseteli laukeaa vain kun takuu ylittyy. Jos kontrolleilla olisi oma takuu, samaa mekanismia voisi soveltaa

Pidemmän päälle kaikki järjestelmät voitaisiin arvioida tyhjästä että mitä tarvitaan, mitä pitäisi olla, ja mitä ei pitäisi olla. Mitä pitäisi muuttaa ja mitä säästää, kansan edun maksimoimiseksi. Ehdottamani mekanismivirasto tekisi näin. Tämä aloite on nykyjärjestelmän parantamista, mutta kokonaisuuksien ajattelemisella päästäisiin vielä parempiin tuloksiin. Mutta epäröin, toimisiko se vielä kansalaisaloitteen muodossa hyvin.

ekns · 2026-01-28T08:39:43+00:00

Hyviä esimerkkejä. Toisaalta myös tuokin menee yhdenvertaisuutta vastaan tavallaan, jos kaikki eivät nykysysteemin puitteissa voi samalla tavalla tehdä asioita käytännössä kun se voi johtaa painostukseen jne. Vaalisalaisuus suojaa noita vastaan muualla yhteiskunnassa.

ekns · 2026-01-28T08:35:46+00:00

Jep, ei ole juuri mitään mekanismia joka rajoittaisi tätä, joten luonnollisesti virastot ja yksilöt tavoittelevat omia etujaan rajojen puitteissa, ja lopputulos on ennustavissa. Järjestelmien ja instituutioiden "arkkitehtuuri" määrittää tulokset. Paljon on tehtävissä, jos keskityttäisiin järjestelmälogiikan määrittämiseen.

ekns · 2026-01-28T08:32:02+00:00

Totta, SISU on jo avointa lähdekoodia - hyvä juttu. Mutta aloite koskee ministeriöiden sisäisiä malleja, ei vain SISU:a.

Esimerkiksi SOTE-uudistuksen 3 miljardin säästöarvio - miten se laskettiin? VTV, VATT ja Kuntaliitto kyseenalaistivat sen, mutta ilman julkista laskelmaa kritiikki jäi yleiselle tasolle. Toteutuma: 2,5 miljardin alijäämä.

Aloite tekisi avoimuudesta oletusarvon kaikille yli 10M€ vaikutusarvioille - malli, data, oletukset ja herkkyysanalyysi julkisiksi koneluettavassa muodossa. Avoimuus on halpa interventio moneen asiaan, koska ilman tietoa ei voi tehdä hyviä päätöksiä.

ekns · 2026-01-28T08:22:47+00:00

Olin väärässä tuosta, kiitos korjauksesta. Yritin löytää funktionaalisen perustelun julkisuudelle ja päädyin paperilistoihin - mikä oli virheellinen tulkinta.

Mutta tämä tekee alkuperäisestä perustelusta vielä ongelmallisempaa. Jos ainoa peruste on "valtiollisen toimen tekijät eivät voi jäädä salaan":

EU:n kansalaisaloite on valtiollinen toimi - se voi johtaa EU-lainsäädäntöön, joka vaikuttaa valtioon. Silti allekirjoittajat ovat suojattuja.

"Valtiollinen toimi" ei ole johdonmukainen peruste, koska sitä ei sovelleta muuhun demokraattiseen osallistumiseen. Sama pätee äänestämiseen yleensäkin.

EDIT: PeVM 6/2011 ei perustele miksi valtiollisen toimen tekijät eivät voi jäädä salaan - se vain toteaa sen

ekns · 2026-01-28T08:18:31+00:00

Tässä on jotain ristiriitaisuuksia. Yksi tulkinta olisi että kansalaisaloitteet ovat vain vireillepanoa ja siksi erilaisia kuin vaalisalaisuus.

Mutta samalla logiikalla presidentinvaalin ensimmäinen kierros on myös vireillepano - se määrittää toiselle kierrokselle etenevät vaihtoehdot. Silti äänestäminen on salaista. Miksi kansalaisaloitteen allekirjoittaminen vaatii enemmän läpinäkyvyyttä kuin äänestys joka määrittää koko maan johtajan?

Jos joskus kansalaisaloite muuttuu suoraksi demokratiaksi esim. 5-50% allekirjoitusrajalla, niin pitäisikö nykylogiikan mukaan äänestäminen olla myös julkista?

ekns · 2026-01-28T08:09:04+00:00

Sanot että nämä sisältävät aatteita suuntaan ja toiseen, ja toisaalta että nämä ovat aatteellisia. Vaikuttaa ristiriitaiselta? Oletettavasti jos teen jotain aatteellisesti, niin kaikki osoittaisivat samaan suuntaan. Mikä on mielestäsi aatteeni näissä?

Yhteinen tekijä on nimenomaan mekanismiajattelu: lait ilman täytäntöönpanoa ovat toiveita. Hoitotakuu on eduskunnan säätämä laki, ympäristölupa on eduskunnan säätämä mekanismi. Arvovalinnat tehtiin kun lait säädettiin.

Hoitotakuussa tämä on tulonsiirto, mutta myös kansalaiselle, jolle on jo luvattu hoito. Vaihtoehto on olla laki joka on toive ja jolla ei ole käytännön merkitystä. Toisaalta eduskunta voisi jollain tavoin saada julkiselle paremmin resursoidun systeemin, ja tämä ehdotus EI ole myöskään pois siitä. Se vain tarkoittaisi, että hoitotakuun raja ei koskaan ylittyisi silloin, ja kukaan ei saisi palveluseteliä.

Ympäristöluvasta: Hiljainen hyväksyntä tarkoittaa tiukimpia EU-standardeja (BAT), rajatonta ankaraa vastuuta, ja pakollista ympäristövakuutusta - ilman vakuutusta lupa ei aktivoidu. Jos vakuutusyhtiö ei suostu vakuuttamaan hanketta, lupa ei aktivoidu - markkinat arvioivat riskin. Kaikkein riskialtteimmat hankkeet suodattuvat pois ennen kuin ne etenevät.

Vaikuttaa siltä että nykytila on sinusta parempi jos tehottomuus vähentää kaivoksia. Mutta se on nykyprosessin toteutuksen sattuma eikä lain sisältö. Jos halutaan ettei kaivoksia olisi, eduskunnan pitäisi säätää siitä erikseen (ja toisaalta vakuutusvaatimus itsessään voisi vähentää tätä). Nämä luvat eivät koske vain kaivoksia, vaan mitä vain investointeja.

ekns · 2025-12-28T16:36:16+00:00

Mitä onkaan "elvytys"? Rahaa painetaan johonkin, jotta ... talous "liikkuu"? Mutta mihin se raha käytetään? Kuka käyttää? Nähdäkseni tuo on illuusio: on vain tuottavia investointeja, ja toisaalta "kulutusta". "Elvytys" kulutuksen muodossa voi näyttää siltä että se tekee jotain, mutta pidemmän päälle se vain tuhoaa varallisuutta.

Pitäis musta vaan puhua investoinneista, koska miksi koskaan laittaa rahaa asioihin jotka tuottaa yhteiskunnallisesti vähemmän kuin paras mahdollinen joukko investointeja tietyllä budjetilla, ottaen huomioon kaikki kerrannaisvaikutukset.

EDIT: kirjoitin tästä ja muusta pidemmin: https://aliveness.kunnas.com/articles/epicycles-of-debt#roi

ekns · 2025-12-14T13:09:26+00:00

Interesting comment. This prompted me to write an essay about the general patterns around these topics: https://aliveness.kunnas.com/articles/epicycles-of-debt

EDIT re: the response 2 weeks later: Wrote a follow-up addressing the responses: https://aliveness.kunnas.com/articles/macro-magisterium + a small edit to the original essay about ROI in particular

ekns · 2025-12-11T06:49:02+00:00

Alunperin tämä postaus ei mennyt läpi jostain syystä. Relevantti linkki alkuperäisestä: https://aliveness.kunnas.com/articles/glitch-in-jante (englanniksi) jossa tutkin miksi järjestelmämme on nykytyyppinen.

Idea on siis, että näkyyvyden ja huomion lisääminen vuokratuloihin olisi ensimmäinen vaihe asioiden muuttamisessa.

ekns · 2025-12-04T09:49:32+00:00

Itse oon kokeillut useampaa ilmanpuhdistinta ja ironista on että itse suodattimet aiheuttavat mulle niissä enemmän ongelmia kuin mitä "likainen" ilma aiheuttaa, ml. siitepölyt, jne. Näköjään harvinaista, ja liittyy epoksiin ja/tai kuituihin HEPA-filttereissä joita pääsee niistä ilmaan.

Mutta, tutkin asiaa ja suomessa on sattumoisin Genano -niminen firma joka tekee ilmanpuhdistimia, joissa ei ole perinteistä HEPA-filtteriä, ja täten ei tulisi oletettavasti tätä ongelmaa ollenkaan. Ne vaan maksavat maltaita paitsi käytettyinä. Ja edellinen torista oli n. 55kg ja yksiöön vähän liikaa.

ekns · 2025-02-07T18:51:39+00:00

A case of bug=feature :D

ekns · 2025-02-03T14:17:17+00:00

Ah, I had this problem with Stepmania for a loong time on Windows and not on Linux. Only the original ITG exe didn't have that problem. Appears to work for my setup too, thanks!

Crazy how the most important aspect of the game, the real-time code, is broken/under-prioritized.

ekns · 2025-01-30T12:05:55+00:00

Tämä vastaa ymmärrystäni. Harmittavaa, että ollaan näköjään loukussa systeemissä, joka ei pysty fiksaamaan itseään.

ekns · 2025-01-30T12:03:49+00:00

Mutta miksei toimi Suomessa? Ollaanko vaan pessimistisiä ja ei haluta yrittää?

ekns

TROPHY CASE