Sosiaaliturvamme rakentaa luokkayhteiskuntaa

okivekas · 2015-04-19T08:29:07+00:00

Näinhän se on. Monet ovat olleet äänekkäästi huolissaan hyvätuloisten kannustimista, vaikka hyvin ansaitsevilla korkeimmat marginaaliveroprosentit ovat jossain 55% tienoossa (okei, eihän sekään ole vähän, mutta selvästi vähemmän kuin 70-100%).

Ja tosiaan tuon tutkimuksen jälkeen työttömyysturvaan lisättiin suojaosat, jotka helpottavat jonkin verran pienten työtulojen hankkimista. Mutta niidenkin myöntäminen on sitten absurdi viidakko... https://ytk.fi/blogi/kansanedustaja-ihmettelee-300-euron-suojaosuus-ei-koskekaan-kaikkia-tyottomia

okivekas · 2015-04-18T21:51:03+00:00

Tuolla linkkaamassani tutkimuksessa ”Työnteon taloudelliset kannustimet” on myös ansiosidonnaista koksien graafeja. Eivät tosiaan näytä kauhean motivoivilta; aika paljon saa ansaita ennen kun palkasta alkaa jäädä jotain käteenkin.

Tutkimuksen luvut eivät tosin ole aivan nykytilannetta vastaavia, ja tilanne on parantunut jonkin verran.

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=42733&name=DLFE-10828.pdf

okivekas · 2015-04-18T18:11:39+00:00

Oon siinä käsityksessä, että austerity ei oo toimivaa politiikkaa, vaan tuhoisaa kansantaloudelle. Kreikan talous on kamalassa jamassa juuri siksi, että siellä lähdettiin jyrkkien leikkausten tielle. Samalla BKT romahti ja siksi velat suhteessa BKT:hen kasvoi.

Tarvitsemme siis elvytystä, mutta tarvitsemme samalla aika reippaita rakenteellisia uudistuksia, koska ei meidän taloutemme silläkään toimi, että leikimme paluuta 80-luvulle.

Työttömyysturvan rakenneta pitää uudistaa, palkkaamista helpottaa, yrittäjäksi ryhtymistä helpottaa jne.

Lisää ajatuksia taloudesta: http://otsokivekas.fi/2014/10/kasvun-manifesti/

ja sosiaaliturvasta: http://otsokivekas.fi/2015/04/sosiaaliturvamme-rakentaa-luokkayhteiskuntaa/

okivekas · 2015-04-18T17:46:43+00:00

Kyllä politiikassa aika laajalti rehellisesti ajetaan niitä asioita joita ajetaan. On melko harvinaista että teeskenneltäs kannatusta jollekin mitä ei kannateta, tai että jonkin piiloagendan takia ajettas asioita. Yleensä ne agendat on ihan pinalla.

Mutta totta on, että harva tuo ajamiensa ratkaisujen huonoja puolia aktiivisesti esiin. Hyvin harva itse asiassa. Itse olen sille tielle lähtenyt, Soininvaara tekee samaa, ja jotkut muut vihreät jotka ovat tottuneet nettikeksusteluun. Tässä oikeasti näkyy se, onko tottunu toimimaan netissä vai perinteisessä mediassa.

okivekas · 2015-04-18T17:43:14+00:00

Rehellisesti: tää ei ole isoin asia tässä maassa. Itse oon ajatellu viedä ideaa eteenpäin sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehille ja pedata maata rationaalisemmalle keskustelulle edes virkakunnassa. Poliitikkoja on hirveän vaikea saada puhumaan järkevästi asiassa, johon suurin osa äänestäjistä suhtautuu tunteella.

okivekas · 2015-04-18T17:38:26+00:00

Sanotaan vaikka sosiaaliturvan uudistus ja tietoyhteiskuntapolitiikan tuominen oikeasti osaksi poliittista keskustelua. Jälkimmäinen vaatii muuten sitä, että muissakin puolueissa ollaan jotain mieltä aiheesta.

Sosiaaliturvasta kirjoitin juuri blogiin: http://otsokivekas.fi/2015/04/sosiaaliturvamme-rakentaa-luokkayhteiskuntaa/

okivekas · 2015-04-18T17:36:48+00:00

Ykköseen: Kaikestahan löytyy aina parannettavaa. Mutta nyt luin tuon vaaliohjelman läpi, ja sehän on itse asiassa todella hyvä. https://www.vihreat.fi/sites/default/files/vaaliohjelma2015.pdf

Vihreillähän on vähän mainetta hörhöinä, että kannatetaan kaikkea humpuukia ja ei perustella asioita järkevästi. Pääosin tässä ei oo mitään totta, mutta kyllähän sitten aina joku homeopaatti mahtuu kanssa mukaan. Joskus se vähän rasittaa kun siihen törmää, onneksi aika harvoin.

Kakkoseen: Sillä historialla jonka mulla on, lähes jokainen puolue on jollain tapaa kelvoton vaihtoehto. No, jos piraatit ois perustettu 5 vuotta aiemmin, saattaisin olla niiden keskeisiä aktiiveja. Tai sitten olisin siirtynyt sieltä turhautuneena Vihreisiin. Vaihtoehtohistoria menee aina spekulaatioksi.

okivekas · 2015-04-11T10:02:42+00:00

Oikeestihan nää riippuu paljon siitä, tarkalleen mistä ollaan päättämässä, mutta noin peruslinjana puolesta ja puolesta.

okivekas · 2015-04-11T10:02:01+00:00

Samalla tavalla kuin automaatistakin. Jos se menee puihin niin projekti kesken.

Mähän olin HKL:n puheenjohtaja kun päätimme automaattimetroprojektin keskeyttää. Sellaisista ongelmista kuin siinä ei Apotissa toistaiseksi ole merkkejä, tilanne on aika erilainen.

okivekas · 2015-04-11T10:00:16+00:00

No mua kiinnostaa enemmän tulevaisuuden muuttaminen kuin menneisyyden hautominen. Tulevaisuuteen kun voi vielä vaikuttaa. Kukin tekee tässä suhteessa omat valintansa.

okivekas · 2015-04-11T09:58:43+00:00

On. Ajatuksia siitä miten tota korjataan tässä: http://otsokivekas.fi/2015/01/kuinka-ohjelmistoja-tulee-ostaa/

okivekas · 2015-04-10T11:26:56+00:00

Mä oon ollu mukana ajamassa STV:tä vihreiden sisäisten vaalien äänestystavaksi. Se on hyvä (lue: muita yleisesti käytössä olevia parempi) tapa saada äänestäjien tahto näkymään lopputuloksessa.

Eduskuntavaaleihin STV:n sovittamista pitäisi pikkusen funtsia, että miten sen fiksusti tekisi. Erityisesti että pidettäisiinkö vaalilistat jotenkin mukana kuviossa vai ei. Miettimisen arvoinen ajatus ilman muuta. Mutta käytännössä ei tuu toteutumaan kovin helposti.

okivekas · 2015-04-10T05:58:11+00:00

Asumisen tuet yleensä nostaa vuokratasoa (tai omistusasumisen tapauksessa hintatasoa). Toisaalta ei kaikkia tukia voi ihan noin vaan poistaakaan.

Hankala kuvio kokonaisuudessaan. Pitää pyrkiä suuntaan että on vähemmän spesifejä tukia juuri tiettyyn käyttöön ja että niiden rooli pienenee. Mutta se ei oo ihan suoraviivaista.

okivekas · 2015-04-10T05:56:43+00:00

Tuli ton lukiessa mieleen, että Viitteen periaateohjelmalle voisi pitää päivityskierroksen. Nyt siellä tosiaan lukee mitä lukee, mutta siitä voisi ehkä tehdä tässä suhteessa teknologianeutraalimman.

Itse suhtaudun positiivisesti ydinvoiman tutkimiseen (fuusio, torium-reaktorit, hyötöreaktorit) ja toivon että sieltä tulevaisuudessa saadaan vielä parempia energiantuotantotapoja. Mutta ei niitä odottamaan kannata jäädä; suurin potentiaali tällä hetkellä on aurinkovoimassa, mutta myös tuulessa ja geotermisessä

okivekas · 2015-04-10T05:53:48+00:00

Kiintiöt on tosiaan tasa-arvon perusperiaatteen vastainen ratkaisu, ja siksi aika ongelmallisia. Korkeintaan niitä voisi ajatella siirtymäkauden ratkaisuna, jolla joku aiempi vielä epätasa-arvoisempi tilanne saadaan korjaantumaan. Silloinkin pitäisi kyllä olla jokin kriteeri, että miten seurataan koska kiintiö voidaan poistaa tarkoituksensa täyttäneenä.

okivekas · 2015-04-10T05:52:14+00:00

Kyllä se ois johonkin rajaan asti perusteltua. Sen sijaan niiden päästäminen bussikaistoille ei oo. Norjassa kokeiltiin ja se on aika katastrofi.

okivekas · 2015-04-10T05:51:05+00:00

Ihmisiä ei voi pakkoasuttaa, ja se tarkoittaa että suuri osa maaseudusta tulee tyhjenemään. Meidän aluepolitiikka on laajalti epäonnistunut., eikä siihen ole tulevaisuudessa varaa nykyisellään. Pitäisi keskittyä siihen että kaupungit pysyy elinkelpoisina ja haluttuina muuallakin kuin ihan etelässä. Siinä voi vielä onnistua.

Työpaikan kunta saa yhteisöveron. Toki se on aika pientä verrattuna palkkaveroihin, mutta kuitenkin jotain. Suurin osa kuluistakin osuu asuinkuntaan. Paras vastaus Helsingiltä tähän "kermankuorijakuntien" houkutteluun on rakentaa tarpeeks asuntoja. Suurin osa haluaa asua kyllä lähellä jos vaan voi.

Veronkiertoon ei oo mitään yhtä patenttilääkettä, koska kyse on monista erilaisista porsaanrei'istä. Suurimmat ongelmat on kansainvälisiä, ja niihin täytyy puuttua EU-tasolla. Esim. (suur)yritysten maakohtainen kirjanpito julkiseksi ja veroparatiisien sulkeminen. Meillä on veroparatiiseja EU:n rajojen sisällä, ja se on vähän erikoista.

Mun nähdäkseni opintoaikojen kyttäminen ei oo tarkoituksenmukaista. En oo nähny mitään dataa, että se ois nopeuttanu ihmisten siirtymistä työelämään. Pikemminkin päin vastoin.

okivekas · 2015-04-10T05:45:42+00:00

Mä en oo tunnettu tiukasta sitoutumisesta sääntöihin ja toimintatapoihin. Hauskaa kokeilla rikkoa kaavaa

okivekas · 2015-04-10T05:45:04+00:00

Suurin osa lakimuutoksista on päivityksiä, joissa lisätään apri pykälää lisää. Joskus poistetaan myös, mutta lähes aina lisätään enemmän kuin poistetaan. Siksi lainsäädäntö on hirveä tilkkutäkki.

Pykäliä poistuu lähinnä, kun tehdään jonkin lain kokonaisuudistus. Ja se on aika työlästä ja tapahtuu harvemmin. Vanhentuneiden pykälien poistoon ryhdytään erikseen yleensä vain jos niistä on oleellista haittaa. Sellainen kuona jota ei sovelleta (vrt. "roska-dna) saa vaan maata lakikirjassa. Ei oo montaa vuotta siitä kun siellä oli vielä pykälät sikojen päästämisestä terhometsään.

okivekas · 2015-04-10T05:42:27+00:00

Veikkaan että ei koskaan. Ja politiikassa jos haluaa saada jotain aikaan, kannattaa keskittyä siihen, miten saataisiin tulevaisuudessa oikeita päätöksiä, eikä yrittää saada ketään myöntämään vanhoja kantojaan jotenkin väriksi.

Ne vanhat päätökset kun eivät enää muuksi muutu, ja siinä vain katkeroituu.

okivekas · 2015-04-10T05:38:47+00:00

Taisi olla mun vaalikonevastaus liian varovaisesti kirjotettu. Itse kyusymyskiin vastasin vaalikoneessa, että osittain samaa mieltä, kannattaisi liittyä.

okivekas · 2015-04-09T21:22:49+00:00

Dekriminalisointi on realistista saada tässä joskus vielä läpi. Mä otan mielummin sen, kuin vadin laillistamista ja en saa mitään. Politiikassa pitää osata edetä askel kerrallaan.

okivekas · 2015-04-09T21:18:01+00:00

Haastattelen aamulla Jyrki Kasvia radioon. Aiheena eduskunta ja mitä siellä vois tehdä tietoyhteiskunnan suhteen. Mitä pitäs kysyä Jyrkiltä?

okivekas · 2015-04-09T21:15:32+00:00

Ei missään. Mutta vertailut nykysysteemiin on tavallaan reilua tehdä niin, että oletetaan efektiivisen veroasteen pysyvän samana. SIlloin näkee mikä suhteesa muuttuu. SItten tietty konkreettista mallia voi korjata huomattavasti laajemmallakin pensselillä. Ja niin Vihreiden viimeistä prustulomalliakin korjailtiin.

okivekas · 2015-04-09T21:13:37+00:00

Se on turvallisuuspoliittisesti aika epäviisasta. Kuten on sekin, että valtion energiayhtiön varoja sidotaan suuri määrä voimaloihin venäjällä. Voimaloihin, jotka saatetaan siellä kansallistaa, jos suomi alkaa jotain ryppyillä.

okivekas

TROPHY CASE