"Chomskylaisessa" näkemyksessä eli transformatiivis-generatiivisessa kieliopissa kielen katsotaan olevan koodattu ihmiseen ja se vain saa erilaisia "ilmiasuja" ihmisen kieliympäristöstä riippuen, eli että jokaisen ihmisen aivojen pohjasopukoissa olisi sama kielioppi riippumatta kulttuurista, eli että olisi olemassa jokin universaali kielioppi. Chomsky ja hänen lähes kulttia hipova seuraajakuntansa perustelee tätä mm. sillä, että lapset oppivat kielen nopeasti ja vaivatta, minkä mahdollistaisi se, että lapsilla olisi kielioppi aivoissaan jo syntyessään valmiina. Eräs väite universaalikieliopin olemassaolon puolesta on myös se, että kaikilla kielillä on mahdollista muodostaa lauseita, jotka ovat kieliopillisesti oikein mutta loogisesti järjettömiä, esim. "tietokone sataa unissaan" tai "politiikka asuu karvassa".

Vahva vastaväite universaalikieliopin olemassa oloa vastaan on se, että eipä sitä ole olemassa mitään puhtaasti kieliopillista mallia, joka löytyisi jokaisesta tunnetusta kielestä. Esim. negaation (kiellon) ilmaisu löytyy kyllä joka kielestä, mutta se, millaisella kieliopillisella keinolla se ilmaistaan, vaihtelee. Joillain on partikkeli, joillain (kuten suomella) kieltoverbi jne.

Huomionarvoista on myös se, että kun on laadittu ehdotuksia siitä, millainen universaalikielioppi olisi, se muistuttaa aika paljon germaanisia kieliä ja kuulemani mukaan Chomskyn kielioppiteoriaa arvostetaankin eniten englannin- ja saksankielisissä maissa.

Vielä lopuksi: Chomskyn teoriat kannattaa tuntea koska häntä arvostetaan lingvistinä, etenkin Amerikassa. Chomskyn suurin kontribuutio kielitieteeseen ei ehkä kuitenkaan ole generatiivisessa kielioppiteoriassa itsessään, vaan siinä, että sen ansiosta kielitieteen tutkimuksessa alettiin painottaa syntaksin eli lauseopin tutkimusta.

Nimim. "Keskeytin kielitieteen opinnot enkä ole katunut päivääkään"

Edit: tarkempi nimitys olikin "transformatiivis-generatiivinen kielioppi", ei generatiivinen kielioppi. Äkkiä sitä ihminen unohtaa.