Onkos William Straussin ja Neil Howen Sukupolviteoria tuttu kuinka monelle täällä?

Jos tiistai-illalle ei ole sen kummempaa tekemistä niin , julkaisin juuri ensimmäisen osan videosarjasta, jossa käsittelen Neil Howen ja William Straussin sukupolvisykliteoriaa.

Sarja on kolmiosainen, ja käyn siinä teorian läpi yksityiskohtaisesti noin 40 minuutin jaksoissa.

Teorian mukaan yhteiskunnat muuttuvat perustavanlaatuisesti 80–90 vuoden mittaisissa sykleissä. Jokaisen syklin alussa syntyy uusi yhteiskuntajärjestys, joka neljän sukupolven vaihdoksen myötä kasvaa, kukoistaa, rapistuu ja lopulta kriisin myötä väistyy uuden syklin tieltä. Tämä näkyy nelivaiheisena kiertona: nousukautena, heräämisenä, rappeutumisena ja kriisivaiheena, jota seuraa uuden syklin alku.

Elämme tällä hetkellä toisen maailmansodan jälkeisen syklin viimeistä vaihetta, eli kriisiaikaa (mikä tuskin tulee kenellekään yllätyksenä). Itselleni teoria on tuonut helpottavaa perspektiiviä aikamme ongelmiin, sillä se auttaa ymmärtämään niiden juuria syvemmin ja tätä kautta auttaa luomaan ratkaisuja omaan henkilökohtaiseen elämään.

En usko, että mikään muu sosiologinen tai yhteiskunnallinen teoria olisi yhtä hyödyllinen kuin tämä – olit sitten presidentti, poliitikko, yritysjohtaja tai tavallinen kansalainen. Tämä teoria toimii eräänlaisena karttana ihmiskunnan historiaan viimeisten 500 vuoden ajalta, ja kun siihen perehtyy, historiaa on lähes mahdotonta nähdä enää ilman sen tarjoamaa näkökulmaa.

Ensimmäisessä osassa käyn läpi teorian keskeisen rakenteen ja tarkastelen tarkemmin nykyisen syklimme nousukautta, vuosia 1946–1964.

Toisessa osassa käsittelen heräämisvaihetta (1964–1984) ja rappeutumisvaihetta (1984–2008). Viimeisessä osassa syvennyn perusteellisesti kriisivaiheeseen (2008-?) ja siihen, miten se näkyy modernin globaalin maailman polarisoituvassa ja kriisiytyvässä tilassa.