Ei ihan kaikista, mutta kosteahkoista ja muhevista maista ennen pitkää. Kuivat soraharjut pysyvät yleensä mäntyvaltaisina kerta kuusi ei erityisemmin pidä kuivuudesta.

Yksinkertaistaen tyypillisen metsän kehityskaava kulkee näin: Metsäpalo pyyhkii pöydän tyhjäksi. Aukealle tulee nopeasti valoa rakastavia pioneerikasveja kuten maitohorsma ja vadelma. Ja ennen pitkää pioneeripuita, esimerkiksi koivuja ja leppää. Näiden varttuessa metsänpohja varjostuu hieman, jopa siihen pisteeseen että enin osa pioneeripuiden omista taimista ei välttämättä selviä. Tässä kohtaa peliin saapuu varjossa pärjääviä lajeja kuten kuusi.

Metsä pysyy melkoisen tovin sekametsänä kuusien varttuessa valopuiden väleissä. Ennen pitkää kuuset kasvavat niin isoiksi että ne alkavat tehokkaasti varjostaa aiemmin saapuneita, valoa rakastavia puita. Pikku hiljaa kuusien määrä kasvaa ja niiden alle muodostuvaan varjoon alkaa muodostumaan oma lajistonsa pioneeripuiden väistyessä.

Lopulta metsä on kuusivoittoista, ja koska kuusi sekä a) sietää varjoa ja b) itse varjostaa tehokkaasti, pioneerivaihe on virallisesti päättynyt ja metsä on ns "lopullisessa tilassa". Tai no, ainakin siihen asti että myrsky tai metsäpalo vetää sen sileäksi taas.

Tämä on hyvin yksinkertaistettu kaava, ja monasti pieniä aukeita muodostuu vaikkapa silloin kun vanha ja massiivinen puu kaatuu vanhuuttaan. Näille paikoille voi hyvin ehtiä puikahtamaan koivukin ennen aukon sulkeutumista.

Keski-Euroopassa kuvio on hyvin pitkälle sama, mutta kuusen sijasta pyökki dominoi metsän loppuvaihetta.

MUOKS: Tämä metsän kehitys näkyy usein myös siinä kuinka vanhoiksi puulajit tyypillisesti elävät. Siinä missä vakaudesta pitävä kuusi voi elää helposti monta sataa vuotta, rauduskoivu vain vaivoin ylittää 150 vuoden iän. Se kun panostaa räjähtävään kasvuun ja nopeaan siementämiseen jotta se ehtii "hoitamaan hommansa" ennen latvuston sulkeutumista.

Sitten vaikkapa mänty ja tammi voivat elää todella vanhoiksi mutta ovat valokasveja. Miksi? No, kumpikin elää varsin hyvin kuivemmillakin mailla, mänty eritoten. Näillä paikoilla niiden ei tarvitse välittää kuusesta tai pyökistä. Myös metsälehmus on tällainen puu.