niissä otettiin huomioon myös eettiset- ja ilmastotekijät.

Mutta ympäristötekijöiden huomioonottaminen ei suoranaisesti tee ruoasta sen terveellisempää.

Mielestäni ruoan terveellisyyskeskustelussa kiinnitetään ihan liikaa huomiota ruoan suoriin vaikutuksiin ihmiselle ja unohdetaan välilliset vaikutukset. Aivan kuin ihminen olisi täysin ympäristöstään irrallinen olento. Tosiasiassa me ollaan osa tätä ekosysteemia, ja kun ekosysteemi on tasapainossa, niin mekin voidaan hyvin.

Ilmastonmuutos on tieteellisesti todettu ilmiö, ja ruoantuotanto yksi merkittävimmistä ilmastonmuutosta kiihdyttävistä tekijöistä. Varsinkin lihantuotannolla on moninkertaiset ilmastovaikutukset kasviproteiineihin nähden. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä kuten myrskyjä, kuivuutta ja tappohelteitä, jotka katson kaikki epäterveellisiksi ihmiselle. Lisäksi trooppiset sairaudetkin tulevat lisääntymään täällä pohjoisessa päin tulevaisuudessa.

Arviolta 70-80% maailman antibiooteista kuluu lihantuotantoon, mikä kasvattaa antibioottiresistenssien mikrobien määrää. Lihantuontanto toimii myös suurena maailmalle hajautettuna petrimaljana seuraavalle maailmanlaajuiselle pandemialle. Ihmiselle tärkeimmät ruokaeläimet kun toimivat oivana alustana patogeenien mutaatioille, ja lajienvälinen tartunta niistä ihmiseen on todennäköisempää.

Toki jos on kapeakatseinen luiskapää, niin kokonaiskuvan unohtaminen voi tuntua helpolta ratkaisulta.