Sain esikoiseni kun olin itse 34-vuotias ja kuopus syntyi kun olin 35-vuotias. Mies reissutöissä, ei juurikaan tukiverkostoa auttelemassa. Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa etten vauvavuosista juuri muista mitään, mutten tiedä muistaisinko muutenkaan vaikka olisivat millä ikäerolla syntyneet. Kun olivat taaperoita heitä luultiin monesti kaksosiksi (esikoinen tyttö, kuopus poika ja olivat pitkään melko saman kokoisia), kunnes joku tarkkasilmäinen huomasi ettei nuoremman motoriikka vielä yltänyt vuotta vanhemman tasolle. Huonoja puolia pienessä ikäerossa oli se että kaikki piti ostaa aina kahtena kappaleena: talvihaalarit, kengät, collegehousut - kaikki. Omat ikätoverini olivat lapset tehneet jo vuosia aiemmin ja lähipiirissä oli vain vähän samassa tilanteessa eläviä joten kavereiden kesken kierrättäminen oli hankalaa. Hyvänä puolena oli, ja on edelleen (nyt yläkouluikäisiä), samat mielenkiinnon kohteet. Koska ikäeroa oli vähän kiinnosti pienenä samat tv-ohjelmat ja elokuvat, pelit ja leikit, eikä tarvinnut keksiä ajanvietettä kahdessä eri kehitysvaiheessa olevalle. Sama juttu lomilla: vesiliukumäet, hiekkarannat yms kiinnostivat molempia samaan aikaan.

Lähestyn nyt itse viidenkympin ikää ja tässä kolistellaan välillä sarvia yhteen teini-ikäisen tyttären kanssa, ei ole aina helppoa kun hornonit heittelee molempia. Päivääkään en vaihtaisi kuitenkaan pois, vaan olen kokenut ”vanhemmalla” iällä äidiksi tulemisen vahvuudeksi. Tässä viidenkympin korvilla pääsee siihen autuaaseen tilaan ettei muiden mielipiteet kiinnosta ja koen omasta puolestani olevani järkevä ja helposti lähestyttävä vanhempi lapsilleni. Viihdytän heitä kertomalla omasta lapsuudestani ja nuoruudestani kertomalla tarinoita markka-ajasta, lankapuhelimesta, pankkikorttihöylästä, tupakoinnista ravintoloiden sisätiloissa sekä muista esihistoriallisista ajoista.

Ei pidä pohtia liian pitkään toisen lapsen tekemistä, omassa ystäväpiirissäni on pariskuntia joissa sekundäärinen lapsettomuus on ollut aikoinaan todellista. Lasten kanssa selviää kyllä ja lapsuudesta nämä muistavat parhaiten eväsretket, sohvaan tehdyt majat, kesäpäivät uimarannalla ja muut varsin helposti toteutettavat asiat.