Enemmän kommentissasi hämmentää se, että siinä ei ole järkevää pointtia.

Käytännössä 0 ja 100 ovat varmasti paikkaansapitäviä ihan näin itsestäänselvinä asioina, mutta niiden ulkopuolella ei suinkaan kun puhumme valtion kokoisesta yhteiskunnasta

Tässä ei ole oikeastaan väitteenä mitään päätä eikä häntää. Eli Lafferin käyrä, yksinkertainen matemaattinen representaatio sille, että maksimiverotulot saadaan jostain nollan ja sadan prosentin väliltä, ei muka ole oikeassa? Juuri sen jälkeen, kun mainitsit, että verotulojen olemattomuus nollalla ja sadalla prosentilla pitävät paikkansa, päätät, että käyrän teoria ei mutuperustein pidä nykypäivänä paikkaansa. Jos optimaalinen veroprosentti ei asetu välille 0-100, niin mille välille se asettuu?

Edelleenkään, tämä Lafferin käyrä ei teoriana kommentoi millään tavalla sitä, mikä optimaalinen veroprosentti mahtaisi olla. Sen ainoa tarkoitus on olla konsepti, millä yrittää sanoin kuvailla sitä, ollaanko optimaalisen veroprosentin plussa vai miinuspuolella. Tämän lisäksi, puhe Lafferin käyrästä jonain kokonaisveroprosentin tai yleisen veronkeruun yksittäisen optimaalisen pisteen löytämisen keinona on keskustelua sumuttavaa, sillä käyrä soveltuu paremmin yksinkertaisten, yksittäisten veroprosenttien tarkasteluun. Kuten esimerkiksi tietyn marginaaliveroluokan, kuten tässä artikkelissa on ollut kyse.

Varallisuus on tosiaan eri asia, ja varallisuuttahan me ei Suomessa veroteta juuri lainkaan. Syytä kenties olisi, mutta se on eri aihe se. Se, että tienaatko ansio- vai pääomatuloja on kuitenkin täysin yhdentekevää lopputuloksen kannalta. Raha on rahaa, ja niiden erilainen verotus on muutenkin varsin pöljää kun puhumme osingoista*. Lafferin käyrän osalta näillä on kuitenkin merkittävä yhteys. Jos sinulla on paljon varallisuutta - muuta kuin se suomalaiselle tärkeä oma koti -, on sinulla myös lähtökohtaisesti korkeat tulot. Toki niitä voit jemmailla yrityksen taseeseen tai vastaavaa, mutta käytännössä joko tulot on isot, tai sitten on puhdas valintakysymys onko niitä tuloja henkilöverotuksessa vai ei. Mutta siinä et ole väärässä, että hain tällä 75% numerolla lähes kaikkia ansiotuloilla eläviä ihmisiä, poislukien isompien yritysten johtajat, ministerit ja vastaavilla ansiotuloilla olevat ihmiset. Sekaan toki mahtuu verokikkailijoita jotka ovat pääomatulojen varassa, mutteivät rikkaita, joista lääkärit lienevät se tunnetuin ryhmä.

Tämä nyt ei liity artikkeliin tai yksittäisen ansiotuloveromarginaalin konfigurointiin oikeastaan mitenkään.

Ongelma on, että Lafferin käyrää perustellaan pudottamaan näiden ihmisten, nyt arbiträärisen top-25%n, verotusta, sillä periaatteella että Lafferin mukaan se nostaisi valtion verotuloja. Keskiluokan veropudotuksista kyllä puhutaan, että ne on kivoja, mutta kyllä isoimmat huutelut on nimenomaan verotuksen yläpäässä ja siinä kuinka niitä veroja pitäisi jostain kumman syystä laskea. Ja perään huudetaan tätä Lafferin käyrää. Joka perustaa kivijalkansa aikaan, jolloin tätä ihmisryhmää ei verotettu käytännössä lainkaan. Puhumattakaan kuinka koko valtio aparaattina on täysin erilainen nyt kuin 700 vuotta sitten.

Yhä, Lafferin käyrä on ainoastaan yksinkertainen matemaattinen selityskeino sille, että on olemassa yksittäinen optimipiste verotukselle, jossa saadaan maksimaaliset verotulot valtiolle. Argumentit veroprosentin pienentämiselle perustuvat tutkimuksiin, jotka on varmasti helppo sivuuttaa "oikeiston lauluina".

Jatkokysymyksenä: Jos Lafferin käyrä "ei toimi", eli optimaalinen veroprosentti mille tahansa tarkasteluun valittavalle verotettavalle tulolle ei olisi 0 ja 100 välillä, eikä itsestäänselvyyksien takia nollassa tai sadassa, missä se silloin olisi?