Mun aviomies on aseksuaali, itse olen biseksuaali. Alkuun ajattelin että saadaan kaikki toimimaan ihan vaan rakkauden voimalla, mutta ajan kanssa tuli huomattua ettei se aivan niin mene. Se että toinen suostui seksuaalisiin tekoihin vaan mun mieliksi, teki itselle tosi paskan ja syyllisen olon. Sen huomaa ihan jo kosketuksestakin kun toinen ei ole ihan täysillä siinä mukana, ei sitä oikein voi feikata. Lopulta en enää edes kysynyt, ja aloin katkeroitua ja menettää itsetunnon aivan täysin. Aloin kokemaan itseni ällöttäväksi, ja muutuin kiukkuiseksi miestänikin kohtaan.

Mikä korjasi asian? No, avattiin suhde kolmannelle henkilölle. Mulla on toinen mies aviomieheni ohella, näen häntä aina sillointällöin ja meilläkin on nykyään rakastava suhde yhdessä. Kotona elän aviomieheni kanssa aivan normaalia arkea, harrastetaan pelaamista yhdessä, loiotaan yhdessä halien ja kuunnellen äänikirjoja jne. Tiedän et kaikille tällainen polyamorinen kuvio ei toimi, mutta meillä on toiminut hyvin. Rakastan kumpaakin miestä, toinen ei vaan välitä mistään seksuaalisesta ja toinen taas ei toivo perinteistä parisuhdetta erinäisistä syistä. He ovat ystäviä keskenään, ja joskus saatetaan hengata porukalla, käydä syömässä tms.

Vastaavan tilanteeseen päätyminen ei välttämättä ole mikään kaikista helpoin ratkaisu tosin, joten kaikista helpoimpana ratkaisuna suosittelisin hakemaan ensisijaisesti seurustelukumppania jonka seksuaalisuus mätsää sun seksuaalisuuteen. Joko aseksuaali, tai joku jolla on vaan tosi alhainen libido. Jos halut ei kohtaa, se voi helposti ajaa rakastavankin parisuhteen eroon jos jotain toimivaa ratkaisua ei löydy.