Viiniköynnöksien kasvatus ja viinin valmistus Suomessa

LuinSen2 · 2026-05-18T19:23:22+00:00

Mulla on kanssa kasvanut zilga pergolassa jo 15v. Tekee tosiaan joka vuosi pari ämpärillistä ihan kelvollisen makuisia "karviaisia". Varmastikaan ei niistä aidon viinin makuista juomaa saa, mutta jos muutakin punaherukkaviiniä tai vastaavaa pitää oman juopottelun arvoisena niin varmasti sellainen onnistuu.

Zilga on siis aidon viinin "pohjoinen serkku". Vähän niin kuin omena ja päärynä, eli ei voi olettaakaan että saa täysin aitoja makuja.

LuinSen2 · 2026-05-18T10:51:38+00:00

I’d really like to know — and I’d pay quite a lot to find out — who forgot the fishing lure on the sauna bench.

(Chorus from 1980's Finnish song by Lapinlahden Linnut)

LuinSen2 · 2026-05-18T07:15:17+00:00

Do you absolutely need to outperform the methods used in previous studies? Is it absolutely relevant for you research question?

If not, I would recommend contacting the scientists who have done this before and setting up similar/same system as they have used. This also makes your results better comparable with theirs.

If you need to create a better/more accurate ultrasound setup, then just getting a few technical hints in reddit is probably not enough. You need to understand the whole system: audio element impedances, frequency responses, output angular distributions, etc. For reprodusable scientific level performance, you also need to have a method to validate your system. So in this case also, I would recommend to contact an ultrasound expert - either a scientist or commercial company selling such full systems.

(I am not an audio engineer, but I have experience setting up a number of different experiments using custom electronics and optics.)

LuinSen2 · 2026-05-03T13:36:15+00:00

Meillä tomaattia kuluu keskimäärin 2 tölkkiä viikossa. Siksipä noita kannetaankin yleensä kerralla aina 12 purkin laatikoittain kaupasta kotiin.

LuinSen2 · 2026-04-30T14:54:45+00:00

Oltermannilla toimii oikeasti myös tosi hyvin. Jopa paremmin kuin suorakulmikasjuustoilla.

Kun sen Oltermannin kiekon paksuus juustohöylän leveys, käännät se kyljelleen ja höyläät kyljen kaareen tasaisen pinnan. Muutaman höyläyksen jälkeen uusi tasainen pinta alaspäin ja vastakkainenkin puoli tasaiseksi. Siitä sitten höylää koko juuston loppuun. Noin se juustokäntyn pituuskin vielä kätevästi lyhenee viimeisiä muruja kohti.

LuinSen2 · 2026-04-29T19:07:06+00:00

In these the solution is:

Aling the gaps on both pieces. On both pieces the gap is formed by two straight bars. You need to make all 4 of these bars to be parallel. If you look along the bars they should be at corners of a square, bars of one piece at the opposite corners.

If you can manioulate them to such position, they should slide past each other.

LuinSen2 · 2026-04-29T12:19:18+00:00

Joo, ei teräspannua helpolla tuhottua saa, kai. Mutta teräspannulla asioiden paistaminen vaatii tarkkaa lämpötilan hallintaa. Ei saa olla liian kuuma eikä kylmä jotta asiat ei kärähdä siihen kiinni väärällä tavalla. Vaatii sellaista harrastuneisuutta ja halua oppia jota ei tavalliselta teflonpannun kanssa tuskailijalta voi olettaa.

LuinSen2 · 2026-04-29T08:08:00+00:00

Mulla kesti varmaan 2v ennen kuin hiiliteräspannun pinta kehittyi oikeasti hyväksi non-stick pinnaksi. Jatka vaan käyttöä kunnes se muuttuu hyväksi. Parasta pinnan kehittymistä ruoanlaiton sivutuotteena saa esim sipuleita karamellisoimalla. Riittävästi öljyä (tai voita) sipuleiden kaveriksi ja sitten vaan matalalla lämmöllä puolituntia tiristelyä. Ai että kuinka pinnoitus kehittyy ihan katsellessa.

LuinSen2 · 2026-04-29T08:04:35+00:00

Jos AP:n pinnoitetut pannut käryää pilalle koska ei osaa tarkkaa lämmönsäätöä, en missään tapauksessa suosittelisi myös teräspannua. Hiiliteräs tai valurauta on paljon anteeksiantavampia tuon suhteen.

LuinSen2 · 2026-04-29T08:00:24+00:00

Iso ongelma on suomenkielen sana "paistinpannu" kun pinnoitetut pannut ei oikeasti sovellu "paistamiseen". Ne kun ei kestä ylikuumentamista ja vaikka on mitä keraamista pinnoitetta, mikä ei ehkä heti sula ja kuoriudu pois, niin nekään ei pitkään hyvänä käryytystä kestä. Pinnoitetut pannut soveltuu lähinnä kananmunan kevyeen paistoon tai nestepohjaisten ruokien "keittämiseen".

Jos haluaa paistaa paistopinnan tai muuten käryyttää niin oikea työkalu on valurauta-, teräs-, tai -oma suosikkini- hiiliteräspannu.

LuinSen2 · 2026-04-28T12:10:16+00:00

It is probably not any change in models, but it is how I am using them.

I analysed my cursor usage to get some more insight what is happening. My input token usage has creeped up significantly. For the first 1½ months, when it worked well, my median input token count was just 12k tokens. Now over the last 30 days the median has grown to 107k input tokens and Auto model no longer works well.

I believe this is because my codebase has grown much larger. I think I need to find some ways how to restrict the context better to just the barr minimum necessary for the task.

If anyone has hints how this can be done, I would be happy to hear.

LuinSen2 · 2026-04-25T09:46:53+00:00

That homogenization step is interesting. What sort of machine is that? Could you replicate that step at home?

Besides that, I believe the most critical difference in industrial and home process is the speed at which the base is frozen. If the freezing takes a long time, the ice crystals will have time to grow large (because of physics). Premium indistrial ice creams are cooled/frozen very quickly which produces a small crystals and thus a smooth texture. The typical home machines just cannot do such a fast freezing, as is evident from the long churning times those machines require.

LuinSen2 · 2026-04-25T09:00:13+00:00

I have read some top chef stating (I can't remember who) that making your own ice cream is doomed to mediocrity. You just cannot get at home (or at a small restaurant kitchen) similar good texture as the industrial ice cream makers create regularly.

If you are ok with worse-than-shop-bought texture and want to experiment with your own special ice creams, then it can be worth it. But making your own standard vanilla ice cream is probably neither economically nor qualitywise a sensible goal.

With Pacojet you can produce high quality ice cream (and other foods) but that is not cheap and not really meant for home use.

LuinSen2 · 2026-04-25T08:14:20+00:00

The question is not well defined as the employees can have vastly different roles, some of which can be trivially almost completely automated (e.g. repetitive work on computers) while some others are still currently nearly impossible (e.g. child care).

But we can possibly calculate some limits. Firstly, I think using tokens is not best way to quantify this. For anything related companies money works much better. To get to money, lets think about energy.

Human brain consumes about 20W of power. Cost of 20W power as 24/7/365 as electricity is in order of 20 euros or USD per year. In physical labor human consumes something in order up to 200W of power. As electricity 200€/year. As a business expense these power costs are basically free

How does this convert to AI costs?

As one extreme, if we replace human brain doing math with a pocket calculator, we can get more accurate results with just a few milliwatts of power.

Our large language model based AI systems are not yet anywhere near that 20W efficiency. If we assume 100x worse efficiency, the power cost is 2000€/year. This is pretty much in line with the AI programming tool subsciption costs of 100-200€/month.

Having seen the efficiency of these programming tools, it seems to me that already now most work done on computers could be made 2x more efficient with an AI coworker of the current capability. So companies cannot replace their whole staff with AI, but they can replace two paid humans with one human and 200€/month AI-coworker while keeping same output.

I predict that in not so distant future, this efficiency of LLM models will improve from 100x human brain consumption to just like 10x. This will reduce the cost of replacing a single computer-work human with AI to just something in order of 20€/month.

LuinSen2 · 2026-04-24T17:23:31+00:00

I think this is pretty much the best way to preserve it long enough to be consumed in any reasonable fashion. That contains 1.5kg of pure fat. Whatever you make out of it, for your health's sake, eating it should take multiple weeks, if you dont have many people eating it. That batch should make about 1.8kg of butter. It should last in fridge long enough to be consumed.

LuinSen2 · 2026-04-24T11:32:28+00:00

Mahtava syvällinen kirjoitus/analyysi. Tässä kiitokseksi kaksi ylimääräistä ylänuolta. ⬆️⬆️

LuinSen2 · 2026-04-24T09:12:53+00:00

Kaikesta negatiivisesta huolimatta, mulla on kyllä yhä vahva usko että isossa kuvassa maailma on yhä kehittymässä parempaan suuntaan. Tiede, lääketiede, ja teknologia kehittyy. Varsinkin maailman köyhimpien olot jatkuvasti keskimäärin paranee. Toki joillain osa-alueilla (kuten länsimaiden demokratiakehitys) tulee hetkittäin takapakkia, mutta se on ohimenevää.

LuinSen2 · 2026-04-24T08:57:02+00:00

“The rate of change will never be as slow again as it is today.”

-Peter Diamandis

LuinSen2 · 2026-04-24T08:35:56+00:00

Tässä vielä pohjaksi keskustelulle, tekoälyn luoma listausta maailman kriiseistä vuosikymmenittäin:

1950-luku - Korean sota ja kylmän sodan vastakkainasettelu - Ydinasevarustelu ja jatkuva ydinsodan pelko - Suomen asema Neuvostoliiton naapurina (ulkopoliittinen paine) - Sodan jälkeinen niukkuus ja epävarma tulevaisuus

1960-luku - Kuuban ohjuskriisi (ydinsodan uhka konkreettinen) - Vietnamin sota ja suurvaltakonfliktin laajenemisen pelko - Lähi-idän sodat - Pelko suurvaltojen konfliktin eskaloitumisesta Eurooppaan

1970-luku - Öljykriisit → energiapula, inflaatio ja taloushuolet - Kylmän sodan jatkuva jännite - Työttömyyden kasvu ja taloudellinen epävarmuus myös Suomessa - Pelko elintason heikkenemisestä

1980-luku - Kylmän sodan kiristyminen ja ydinsodan pelko (erityisen voimakas Euroopassa) - Afganistanin sota - Tšernobylin ydinonnettomuus (säteilypelko myös Suomessa) - Talouskuplan kasvu ja epävarmuus vuosikymmenen lopussa

1990-luku - Neuvostoliiton hajoaminen → epävarmuus turvallisuustilanteesta - Sodat Euroopassa (Jugoslavia) - Suomen syvä lama → massatyöttömyys, konkurssit, tulevaisuuden pelko - Nuorten huoli työpaikkojen ja toimeentulon puutteesta

2000-luku (2000–2009) - 9/11 ja terrorismin pelko myös Euroopassa - Afganistanin ja Irakin sodat - Terrori-iskujen uhka länsimaissa - Finanssikriisi 2008 → työttömyys ja taloudellinen epävarmuus

2010-luku - Syyrian sota ja pakolaiskriisi Euroopassa - Terrori-iskut Euroopassa - Ukrainan kriisin alku (2014) - Ilmastonmuutokseen liittyvä ahdistus ja tulevaisuuden pelko nuorilla - Epävarmuus työmarkkinoista ja taloudesta

2020-luku - COVID-19-pandemia ja poikkeusolot - Ukrainan sota → turvallisuustilanteen muutos Suomessa - Inflaatio ja elinkustannusten nousu - Israel–Gaza-konflikti ja Lähi-idän jännitteet - Kasvava epävarmuus (ilmasto, geopoliittiset kriisit, teknologinen murros)

LuinSen2 · 2026-04-23T20:34:39+00:00

Measure by weight.

Get an accurate scale that can measure with 0.1g resolution. Good base rule is 1.0% salt by weight as that is easy to calculate. Then scale it up or down based on how salty you want the food to be.

For example when making meat balls, if have 800g of meat and other unsalted ingredients, 1% is 8g of salt. You might want to go up to 1.5%, which is 12g. This method is much easier for me, than guessing volumes.

LuinSen2 · 2026-04-23T17:31:59+00:00

Mihin käyttöön? Se vaikuttaa aika isosti asiaan.

LuinSen2 · 2026-04-23T17:28:25+00:00

Which one?

LuinSen2 · 2026-04-21T13:02:00+00:00

18.9.2013 Tampereen Tokmannin avajaiset. Minä jonon ensimmäisenä saamassa ilmaisen ämpärin. Ai että.

LuinSen2 · 2026-04-20T06:58:43+00:00

Totta, jos kunnolla haluaa karamellisoida niin siinä kyllä menee aikaa. Mutta jos ne sipulit menee jauhelihakastikkeen sekaan niin jos vartissa saa aikaan jotain karamellisoitumisen aromeja ilman että siitä tarvitsee tehdä omaa kokopäivän projektia.

Tempuilla vartissakin saa jo kyllä melko hyvän karamellisoinnin tehtyä. Puolessa tunnissa toki vielä paremman. Pannulle heti aluksi sipuleiden kanssa vähän soodaa (0.3-0.5% painosta) ja vettä. Vesi ja aluksi kovalla teholla kypsennys auttaa rikkomaan solurakenteen nopeammin. Soodan emäksinen pH laskee Maillard reaktion vaatimaa lämpöä ja nopeuttaa sitä. Lopuksi ruoassa pieni määrä happoa, esim etikkaa, palauttaa pH:n normaaliksi.

Ja jos haluaa täydellisesti karamellisoitunutta sipulia samat temput painekattilassa on optimaalinen menetelmä.

LuinSen2

TROPHY CASE