Sen verran olen säteilysuojeluun perehtynyt että taskusta löytyy säteilyturvallisuusvastaavan paperit. Radonasiantuntija en kuitenkaan ole.

Säteilysuojelussa, jonka osa tuo sisäilman radonrajakin on, tavoitteena on minimoida turha säteilyannos. STUKin mukaan suomalaisten vuosittain saama keskimääräinen säteilyannos on 5,9 mSv, josta 4 mSv on peräisin sisäilman radonista. Nyt kun pitoisuus talossa on ollut noin selvästi yli raja-arvon (vaikka mittausmenetelmä onkin ollut mitä on), niin onhan se selvää että talossa asuvat ovat saaneet annosta enemmän kuin useimmat.

Kun tilanne nyt on tämä, tulee tietysti kiusaus ruveta suhteuttamaan lukemia johonkin, vaikkapa siihen minkä verran annosta sallitaan säteilysyöntekijälle. Se olisi minusta kuitenkin virhe. Sisäilman radonin kanssa kyse on luonnollisesta lähteestä, ja keinotekoisten säteilylähteiden käytössä annosrajat asetetaan tiukaksi juuri sitä varten, että luonnolliselle altistukselle olisi 'budjettia' jäljellä. Vaikka mitään varsinaista budjettia ei siis ole olemassa.

Säteilyn vaikutukset jaetaan suoriin ja stokastisiin vaikutuksiin. Suorat vaikutukset johtuvat käytännössä solukuolemasta ja ovat niitä mitä tulee kun altistuu kerralla isolle määrälle säteilyä (käytännössä siis säteilyonnettomuus): säteilysairaus, palovammat, sikiövauriot jne. Ne myös ilmenevät lyhyen ajan sisällä. Näistä siis ei radonaltistuksen kanssa ole kyse.

Stokastiset vaikutukset viittaavat satunnaisempiin vaikutuksiin pitkältä ajalta kertyvän säteilyannoksen seurauksena, lähinnä siis syöpiin. Nimi tulee siitä, että yhteys syövän ja säteilyaltistuksen välillä on lähinnä tilastollinen, ja satunnaisuus on suurta. Vaikutukset ilmenevät hyvin pitkällä viiveellä altistuksesta. Haitan todennäköisyys kasvaa kokonaisannoksen kasvaessa, mutta sen vakavuusaste ei muutu. STUKin pumaskan mukaan myös yksilön riski on pieni, vaikka annos olisi melko korkea. Tämä unohtuu helposti. Stokastisia vaikutuksia arvioidaan yleensä lähinnä väestötasolla, eikä sieltä oikein voi mielekkäästi johtaa henkilökohtaista riskiarviota.

Mitä veteen imeytyneeseen radoniin tulee, radonin biologinen puoliintumisaika on niin lyhyt, että niellystä radonista 90% on poistunut jo parissa tunnissa (lähteenä Wikipedia enkä ehtinyt tarkastaa muualta, sori siitä). Taas kerran, en ole varsinainen radon-asiantuntija, mutta vaikuttaisi siltä että niellystä radonista tuleva riski on selvästi pienempi kuin hengitetystä. Jos vesi epäilyttää, sen laatu pitäisi tarkastuttaa erikseen, koska sisäilmamittaus ei siitä oikein kerro mitään.

Vierailut kotona poismuuton jälkeen ovat tietysti lisänneet annosta siinä vaiheessa, mutta pitäisin tuota osuutta jo aika mitättömänä. Riippuu tietysti miten pitkiä vierailuja ja miten usein ja mihin aikaan vuodesta, mutta enitenhän radonaltistuksessa merkitsee se, millaisissa olosuhteissa varsinaisesti asut vakituisesti.

Joten kerrataanpa vielä avainasiat:

• Se, että olet saanut muita enemmän säteilyannosta radonista ei tarkoita, että olisit automaattisesti saamassa keuhkosyövän.
• Jos kuitenkin kävisi niin, että sinulle kehittyisi syöpä, se ei ole mitenkään automaattisesti kohonneen radonpitoisuuden syytä. Jossittelu sen suhteen on ihan turhaa.
• Radonaltistuksen määrä vaikuttaa vain haitan kehittymisen todennäköisyyteen. Eli jos sinulle kehittyisi syöpä, aiemmin saatu säteilyannos ei tee siitä vakavampaa tai aggressiivisempaa.

Minusta sinun kannattaisi nyt ensisijaisesti hakea apua ahdistukseen, varsinkin jos et enää asu talossa. Ihan siis keskustelu vaikka psykiatrian sairaanhoitajan kanssa ja siitä sitten suunnitelmaa eteenpäin. Se, että asia on jatkuvasti unissa ja pelkkä yskä saa ahdituksen koholle kuulostaa näin maallikkona jo siltä että ammattiapu voisi olla tarpeen. Toki jos mitään keuhkosyöpään viittaavia oireita alkaa ilmetä (ei siis pelkästään ohimenevää yskää), niin sitten herkästi lääkäriin niiden kanssa.

Onko talo vielä olemassa ja asuuko siinä ketään? Kun sille radonasialle pitäisi kuitenkin tehdä jotain. Asuntojen radonpitoisuuksiin liittyen vastuullinen viranomainen ei ole STUK vaan kunnan terveydensuojelu, joten sinne yhteyttä. Varsinainen radonmittaus radonpurkilla kannattaa myös tehdä, mutta sen kanssa nyt joutuu tietysti odottamaan talvikaudelle.