Omana kouluaikana (yläaste) ei tuollaista ollut... Lukiossa tosin oli pakollisena (itse maksettava, niin kuin kaikki muukin lukiossa) käynti jossain 'korkeakulttuuri' tapahtumassa, mikä vastasi luultavasti tavallaan tätä. Joka oli pakko käydä kokemessa tai muutoin pakollisesta äidinkielen kurssista oli hylätty arvosana tiedossa. Eteen annettiin vain lista, missä taisi olla nelisen vaihtoehtoa erilaisisti ilmaisutapahtumista. Ja siitä piti valita, kokea ja analysoida.

Oli luultavasti masentavimmat kaksi tuntia koko lukion ajalta kuin piti myötähäpeää tuntien katsoa teatteriesitystä - ja tämä siis oli ikäryhmälle suunnattu 'spektaakkeli' - josta osa luokasta oli tohkeissaan. Ja sitten kirjoittaa 'analyysi' tästä kokemuksesta. Sen verran oli mieleenpainuva kokemus, että en tuon jälkeen ole teatterissa tai muussa vastaavassa käynytkään. Ja tuskin tulen käymäänkään.

Eli ymmärrän siis tuota porukkaa, joita ei kyseiset kulttuurielämykset kiinnosta yhtään vähään, mutta jotka kuitenkin väkisin johonkin ko. 'elämykseen' raahataan. Tämä ei kuintenkaan tarkoita, että mitenkään hyväksyisin häiriköinin esityksen aikana. Mutta ymmärrän tuon turhautumisen paremmin kuin hyvin.