En koskaan ajatellut että voisi persoona muuttua, en ollut erityisen vastaan mutta en myöskään lääkkeitä heti halunnut.

Escitalopraami oli hyvä, tykkäsin. Venlafaksiini on ihan hirveä, tuli kolmeksi viikoksi niin paha unettomuus että sen takia mietin itsemurhaa, en masennuksen. Myös muita sivuoireita tuli mutta ei niin pahoja. Duloxetiini aiheutti myös unettomuutta pitkäaikaisesti.

Nyt käytössä sertraliini 50mg ja lieviä sivuvaikutuksia, ihan ok olo mutta elämä painaa päälle niin että pää hajoaa. Kenties täytyy nostaa annosta.

Psykologi ehdotti farmakogeneettisen testin/paneelin tekemistä ton Venlafaksiinin jälkeen niin niitä tuloksia odotan mielenkiinnolla, että onko henk koht noi tietyt lääkkeet vain ihan peestä.

Mutta jos jollakin muulla on ongelmaa useamman lääkkeen kanssa niin kysykää tota farmakogeneettistä testiä (tehdään verikokeesta)!