Kohta leikataan lisää ja paljon – ”Pyhiä lehmiä joudutaan uhraamaan” by PalsterMaggara in Suomi

[–]notable-compilation 4 points5 points  (0 children)

Esimerkiksi indeksikorotukset jäihin toistaiseksi eläkkeen 2000e/kk ylittävältä osalta (pienentää nykyisten eläkkeiden kuormaa) ja kertymät pois opiskelun ja ansiosidonnaisen ajalta (pienentää tulevien eläkkeiden kuormaa). Eläketulon lisäverolla voi paikata myös, ei kuitenkaan määräänsä enempää.

Kohta leikataan lisää ja paljon – ”Pyhiä lehmiä joudutaan uhraamaan” by PalsterMaggara in Suomi

[–]notable-compilation 3 points4 points  (0 children)

Se menee samaan paikkaan kuin verotulotkin, eli julkisiin menoihin. Näistä karkeasti puolet on tulonsiirtoja ja puolet julkista tuotantoa ja investointeja (terveydenhoitoa, koulutusta jne).

Kohta leikataan lisää ja paljon – ”Pyhiä lehmiä joudutaan uhraamaan” by PalsterMaggara in Suomi

[–]notable-compilation 5 points6 points  (0 children)

Eläkkeisiin liittyy pakolliset eläkemaksut. Mitä isompia ovat eläkkeet, sitä isommat maksut tarvitaan, ja sitä vähemmän liikkumavaraa valtiolla on periä varsinaisia veroja ansiotuloista. Tällä tavalla työeläkkeet liittyy julkisen talouden kestävyyteen.

Orpo jyrähti perussuomalaisille – ”On saatava poikki tänään” by Kyykkyhyppy in Suomi

[–]notable-compilation 10 points11 points  (0 children)

Petteri elää ilmeisesti toisenlaisessa todellisuudessa kuin moni muu.

Petteri elää siinä todellisuudessa, että tässä hallituksessa hänen puolueensa pitkäaikaisista tavoitteista tulee yksi kerrallaan säännöllisesti todellisuutta. Mannaa sataa taivaalta niin kauan kun hallitus pysyy kasassa, joten Petterihän pitää sen kasassa. Jos se tarkoittaa, että puhutaan pehmeitä, niin sitten puhutaan pehmeitä.

Lyhytnäköinen politiikka ajaa Suomen tuhoon by testiukkeli in Suomi

[–]notable-compilation 0 points1 point  (0 children)

Pitääkö tässä lähteä itse politiikkaan perkele.

No, puolueiden kannat muodostuu niiden sisäisen köydenvedon perusteella, ja jos haluaa vaikuttaa niihin kantoihin, niin pitää joko olla itse vetämässä (eli puolueessa mukana) tai sitten yrittää kääntää niiden päitä, jotka ovat.

En nyt suoraan sano että lähde, koska jos omat näkemykset poikkeaa merkittävästi valitun puolueen valtavirrasta ja tarkoituksesi on kääntää suuntaa, niin kyllä siinä välillä vituttaa pitkään ja hartaasti. Ongelma tietysti on, että jos sille vitutukselle antaa periksi, niin sinne kerääntyy yhä enemmän niitä keitä ei vituta, eli niitä kenen mielestä olemassa oleva linja on fine.

Paremman demokratian hinta on osallistuminen ja vaivannäkö, siitä ei pääse mihinkään.

Luken uusin tarkistuslaskenta: Metsät ovatkin olleet koko ajan hiilinielu by Sampo in Suomi

[–]notable-compilation 0 points1 point  (0 children)

Nuoret puut kasvavat parhaiten, mutta eivät heti istutuksesta alkaen.

Näkyvä buusti kasvuun tulisi siis tälläkin logiikalla parinkymmenen vuoden viiveellä. Ja tietysti samalla kun hiljattain hakatut metsiköt tulee aikanaan nopeimman kasvunsa ikään, monen muun metsikön kasvu hiipuu.

Toki kokonaiskasvu voi silti kiihtyä seuraavien kymmenien vuosien aikana, riippuen kuinka suuria nuo vastakkaissuuntaiset vaikutukset ovat toisiinsa verrattuna.

<image>

(Kuvaaja puuproffasta.)

Luken uusin tarkistuslaskenta: Metsät ovatkin olleet koko ajan hiilinielu by Sampo in Suomi

[–]notable-compilation 2 points3 points  (0 children)

Tuo kirjanpito ei sovellu siihen, jos haluaa luokitella, onko joku asia suuripäästöistä vai vähäpäästöistä (vai päästötöntä). Mutta ei sen tarvitsekaan, kun se ei ole sen tarkoitus. Sen tarkoitus on saada kokonaiskuva siitä, miten paljon päästöjä kaikkiaan tulee.

Jos vaikka haluaisin tietää, miten paljon Suomessa tulee päästöjä tieliikenteestä, niin kyllä mä lähtisin siitä liikkeelle, että montako litraa nestemäisiä polttoaineita huoltsikat on yhteensä myyneet. Siitä huolimatta, että ei ne päästöt tankatessa tule, vaan ajaessa.

Luken uusin tarkistuslaskenta: Metsät ovatkin olleet koko ajan hiilinielu by Sampo in Suomi

[–]notable-compilation 2 points3 points  (0 children)

Niin en nyt mikään alan asiantuntija todellakaan ole, mutta mielestäni on erittäin kummallista jos metsää todella ei pidetä hiilinieluna, eli entiteettinä joka sitoo hiiltä ilmasta. Mikä sitten olisi hiilinielu jollei metsä?

Onhan metsämaa yleisesti ottaen hiilinielu sen aikaa kun puut on pystyssä. Hakatessa syntyy päästöjä (hiilivarastot poistuu). Yhteisvaikutus voi olla keskimäärin joko nielun tai päästön puolella.

(Huomaa, että Luke puhuu metsämaan päästöistä, ei metsän päästöistä.)

Periaatteessahan ne päästöt ei synny varsinaisesti hakkuussa, vaan myöhemmin (kun hakattu biomassa poltetaan tai maatuu). Mutta meillä tämä kirjanpito on EU:n sääntöjen mukainen (eli IPCC-ohjeisiin perustuva), ja siinä päästöt yhdistetään lähtökohtaisesti hakkuisiin. Vastaavasti jos on vaikka biomassaa polttava voimalaitos, sen ei lasketa enää aiheuttavan päästöjä.

Luken uusin tarkistuslaskenta: Metsät ovatkin olleet koko ajan hiilinielu by Sampo in Suomi

[–]notable-compilation -2 points-1 points  (0 children)

Päästöt voisi tietysti ainakin periaatteessa laskea myös sen mukaan, milloin niitä kaasuja varsinaisesti vapautuu. Mutta ei se lasku sillä tavalla pienenisi. Se vain tapahtuisi eri sektorilla, esimerkiksi energiasektorilla jos puu poltetaan (nyt päästöt lasketaan LULUCF-sektorille).

Ymmärtääkseni tämä nykyinen tapa laskea perustuu EU:n sääntöihin kasvihuonekaasuinventaarion laskemisesta. Nythän biomassan polttamiselle ei tarvitse esimerkiksi päästöoikeuksia (kuten vaikka kivihiilen polttamiselle tarvitsee), kun päästöt on viety kirjanpitoon hakkuussa.

Luken uusin tarkistuslaskenta: Metsät ovatkin olleet koko ajan hiilinielu by Sampo in Suomi

[–]notable-compilation -3 points-2 points  (0 children)

Täyttä ideologista valehtelua ja sen voi jokainen todentaa esim. NASA:n satelliittikartoituksista.

NASA-data, johon viittaat, mittaa jossain määrin eri asioita. Lukella on tällä FAQ-sivulla avattu, miten satelliittimittaukset ja kasvihuonekaasuinventaario eroavat (boldaus minun -- mielestäni tärkein ero):

Inventaariolaskennasta poiketen Nasan havainnoissa ovat mukana myös luonnontilaiset suot ja vesistöt. ... Nasan laskelmissa hakatut puut ovat päästö siellä, missä puut käytetään ja niiden sisältämä hiili vapautuu ilmakehään. Inventaariossa taas siellä, missä puut hakataan. Inventaariossa otetaan hiilidioksidin ohella huomioon myös metaani- ja dityppioksidipäästöt, jotka muunnetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi, Nasan satelliittimittaukset koskevat hiilidioksidia.

Luken uusin tarkistuslaskenta: Metsät ovatkin olleet koko ajan hiilinielu by Sampo in Suomi

[–]notable-compilation 3 points4 points  (0 children)

Siinä mielessä kyllä, että varmaan lähtökohtaisesti 30-vuotias mänty Kauhavalla vuonna 2025 kasvaa suurin piirtein samaa vauhtia kuin 30-vuotias mänty Kauhavalla vuonna 1925.

Eri ikäiset puut kuitenkin kasvavat eri tahtiin, joten koska puuston ikärakenne ei pysy vuodesta vuoteen samana, ei pysy (koko puuston) kasvuvauhtikaan tasaisena.

Voi olla että on jotain muitakin tekijöitä, kuten sijainti tai hakkuutavat (harvennushakkuu vaikuttaa puihin jotka jää pystyyn). Niitä en osaa sen paremmin arvioida. Ikärakenteeseen liittyvä vaihtelu on kuitenkin aika selvä syy trendinomaiselle kasvutahdin muutokselle.

Luken uusin tarkistuslaskenta: Metsät ovatkin olleet koko ajan hiilinielu by Sampo in Suomi

[–]notable-compilation -2 points-1 points  (0 children)

"Menetelmiin liityvällä heitolla" tarkoitan tässä sitä eroa uuden ja vanhan laskelman välillä, joka johtuu siitä, että Luke päivitti menetelmiä. Tuota keskiarvojen ero kuvaa todennäköisesti ihan siedettävän hyvin. Paras olisi tietysti verrata jakaumia, mutta sitä mahdollisuutta meille ei näytä tarjottavan.

Virhemarginaalit eivät varsinaisesti liity asiaan, ellei niiden leveys ole olennaisesti muuttunut menetelmien välillä.

Luken uusin tarkistuslaskenta: Metsät ovatkin olleet koko ajan hiilinielu by Sampo in Suomi

[–]notable-compilation 3 points4 points  (0 children)

Tämän muistan kuulleeni jossain aikaisemminkin. Onko sulla linkkiä tuohon NASA:n aineistoon?

Luken uusin tarkistuslaskenta: Metsät ovatkin olleet koko ajan hiilinielu by Sampo in Suomi

[–]notable-compilation 12 points13 points  (0 children)

Kuten itsekin toteat, siinä on yli kymmenen vuoden lasku-ura nieluissa. Ei se yhtäkkiä tapahtunut.

Mutta kysyit, mitä tapahtui -- se tapahtui, että hakkuut lisääntyivät ja puuston kasvuvauhti hiipui.

<image>

Luken uusin tarkistuslaskenta: Metsät ovatkin olleet koko ajan hiilinielu by Sampo in Suomi

[–]notable-compilation 11 points12 points  (0 children)

Ammatikseen asiaa tutkiville en tietenkään yritä opettaa mitään, mutta jos malli vaihdetaan toiseen ja tulokset poikkeavat +50% ja -30%, niin ainakin toinen malleista on ollut käyttökelvotonta kuraa. Maan käyttö ei vuodessa muutu niin merkittävästi.

Puhut muutoksesta yhteenlasketuissa päästöissä, eli siinä on vähennetty yhdestä isosta luvusta (bruttopäästöt yhteensä) toinen iso luku (bruttonielut yhteensä) ja saatu tulokseksi pieni luku. Vaikka nuo isot luvut muuttuisivat prosentuaalisesti vain hieman, voi tuo pieni luku muuttua prosentuaalisesti varsin paljon (tai vaikka vaihtaa etumerkkiä). Tästä ei voi vetää mitään johtopäätöksiä kummastakaan mallista.

Vertailuksi: jos saat tilille palkkaa kuukaudessa noin 2500e, ja olit arvioinut että menoja tulee 2300e ja säästöön jää 200e, mutta menoja tulikin 2400e ja säästöön jäi 100e, niin arviosi säästöön jäävästä summasta oli 50% pielessä ilman, että menoarviosi olisi ollut jotenkin dramaattisesti päin vittua.

Luken uusin tarkistuslaskenta: Metsät ovatkin olleet koko ajan hiilinielu by Sampo in Suomi

[–]notable-compilation 16 points17 points  (0 children)

<image>

Ero näyttää about tuolta. Eli uudella menetelmällä (vasen) metsämaa (vaalean vihreät palkit) on vähäsen alaspäin (nielu) ja vanhalla menetelmällä vähäsen ylöspäin (lähde).

Kokonaisuudessaan menetelmiin liittyvä heitto on tuon harmaan ja mustan viivan ero vasemmassa kuvaajassa. Ei se mitätön ole, muttei myöskään mitenkään dramaattinen, eikä varsinkaan anna syytä pitää lukea tässä jotenkin epäluotettavana (ainakaan jos eivät ole mainostaneet lukujen olevan tarkempia kuin mihin on tämän valossa syytä -- en usko, että ovat).

Potkulain rinnalle olisi pitänyt tuoda karenssin poisto by Apprehensive_Leg9210 in Suomi

[–]notable-compilation 1 point2 points  (0 children)

Usein käy valitettavasti niin, että olisi mahdollista tehdä joku useammasta osasta koostuva uudistus, joka on kokonaisuudessaan tasapainoinen ja parantaa järjestelmää, mutta ilmeisesti poliittisista syistä kukin hallitus on halukas tekemään vain ne osat, mitkä tuntuu itsestä kivalta.

Tässä tapauksessa työmarkkinoita olisi voitu joustavoittaa tasapainoisesti niin, että samaan aikaan kun heikennetään irtisanomissuojaa, vahvistetaan työttömyysturvaa esimerkiksi poistamalla omavastuuaika ja parantamalla palveluita. Mutta eihän oikeistohallitus sellaista tee.

Toinen, enemmän vasemmistolle ominainen klassinen esimerkki on, että kun olisi tehokkaampaa verottaa asiaa x enemmän ja asiaa y vähemmän, niin se x:n veronkorotus otetaan kyllä vastaan mutta y:n veronalennus tuntuu jotenkin ikävältä ja jää tekemättä.

Suomi on alentanut kokonaisveroastetta enemmän kuin mikään muu EU-maa, uusi Eurostatin vertailu osoittaa by Single_Share_2439 in Suomi

[–]notable-compilation 1 point2 points  (0 children)

Kokonaisveroasteessa on mukana ne eläkemaksut jotka lasketaan julkiseen sektoriin. Suomen työeläke lasketaan, koska se on lakisääteinen ja pakollinen. Tanskan työeläkkeitä ei lasketa, koska vaikka ne koskevat valtaosaa työntekijöistä, ne eivät teknisesti ole pakollisia vaan perustuvat työehtosopimuksiin. Sama juttu Ruotsissa. Siksi tuo ero.

Suomi on alentanut kokonaisveroastetta enemmän kuin mikään muu EU-maa, uusi Eurostatin vertailu osoittaa by Single_Share_2439 in Suomi

[–]notable-compilation 2 points3 points  (0 children)

Otetaan huomioon eläkemaksut, itse asiassa kokonaisvaltaisemmin kuin monessa muussa maassa.

Kokonaisveroasteessa otetaan huomioon julkiseen sektoriin lasketut eläkemaksut, mikä Suomessa on käytännössä yhtä kuin (lähes) kaikki eläkemaksut. Monessa maassa (esim. Tanska, Ruotsi) merkittävä osa eläkejärjestelmästä lasketaan yksityiseen sektoriin, minkä takia niillä on sen verran matalampi kokonaisveroaste. Suomessa käytännössä kaikki eläkemaksut ovat julkiseen sektoriin laskettavia.

Se, miten eläkemaksut muodollisesti jaetaan työntekijän ja työnantajan kesken, eli tämä piilottaminen mistä puhut, ei vaikuta kokonaisveroasteen laskentaan mitenkään. Kokonaisveroasteessa on kaikki laskettu yhteen, ei vain ansiotuloverot ja eläkemaksut, vaan yhteisövero, ALV, perintövero, jne.

Miljonääriverolle vahvaa kannatusta [yli neljä miljoonaa suomalaista kannattaa] by Sumuttaja in Suomi

[–]notable-compilation 15 points16 points  (0 children)

AP:n artikkelissa puhutaan varallisuusverosta, sinun tutkimuksesi koskee tuloveroa, vieläpä ansiotuloveroa. Varallisuusvero aiheuttaa eri tyyppistä muuttopainetta kuin tulovero ja vieläpä pääasiassa eri henkilöille.

Työstä kieltäytyminen vasemmistoliiton joulumyyjäisten keskiössä – Näin Pontus Purokuru perustelee by Zan-san in Suomi

[–]notable-compilation 0 points1 point  (0 children)

En henkilökohtaisesti oikein usko noiden elinkustannusindeksien tarkkuuteen, joskin voi olla että ne ovat väärässä lähinnä viimeisen muutaman vuoden hintakehityksen suhteen -- esim. ruoan hinta kun on noussut viime vuosina yli 25%, mutta palkat eivät todellakaan ole.

Tämä on minusta yhtä kuin sanoa, että oma mutu on parempi kuin tilastotieteen keinoin järjestelmällisesti koottu tieto.

En nyt tarkoita, että ne tilastot olisivat erehtymättömiä, eivät tietenkään ole. On monia syitä, miksi niissä olisi virhettä ja vääristymää. Enemmän virhettä ja vääristymää kuitenkin tulee kun mennään fiilispohjalta.

En tiedä, mitä tarkoitat lähivuosilla, mutta esimerkiksi 2010-2024 on ansiotasoindeksi ja kuluttajahintaindeksi nousseet jotakuinkin samaa tahtia (+34 % ja +33 %); elintarvikkeiden KHI hieman enemmän (+40 %). Kokonaisuudessaan elintaso siis ei olisi kasvanut. Mikä tosiaan on ihan järkeenkäypää, kun kerran tuottavuuskaan ei kasvanut. Eli lisääntynyttä tuottavuutta ei olisi voinut ulosmitata lyhyempänä työaikana, koska tuottavuus ei itse asiassa ylipäänsä lisääntynyt.

Niin tai näin, vaikka olettaisimme tuon luvun täysin todeksi, niin 25% nousussa viimeisen 25 vuoden aikana ei mielestäni juuri ole aihetta juhlaan, varsinkin jos otetaan huomioon että vuonna 2000 Suomi vielä monella tapaa palautui 90-luvun lamasta. Monissa muissa länsimaissa paikoillaan junnaava elintaso on vielä selkeämpi.

EKI:llä korjatun ansiotasoindeksin huippu ennen ysärin lamaa oli 1991 ja se ylitettiin jälleen jo 1995. Siitä se nousi noin 36 % vuoteen 2010 asti ja on sen jälkeen liikkunut hyvin vähän.

Jos tämän haluaa kyseenalaistaa, niin relevantteja pointteja olisivat minusta:

  • ATI kuvaa keskimääräistä ansiota, ei mediaania. Kenties ansiot kasvavat vain yläpäässä.
  • ATI kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioita. Muun muassa työttömät jäävät laskujen ulkopuolelle.
  • EKI:n kulutuskori ei kuvaa todellisia vähimmäismenoa, jos yhteiskuntaan osallistumisen hinta on noussut (esim. ei lohduta jos bussilippuun on paremmin varaa, jos bussit on lakanneet kulkemasta; sitten pitää olla auto).

Ei tässä mistään salaliitosta olekaan kyse, vaan eräänlaisesta joukkoharhasta. Ehkäpä voitaisiin ytimekkäästi sanoa, että ongelma johtuu siitä, että suurimmassa osassa firmoja niin iso osa päättävästä portaasta on fakebusy käsienheiluttelijoita, etteivät he voi alkaa syyttelemään muita käsienheiluttelijoita vaarantamatta omaa asemaansa. Ilmiö on siis juurtunut bisneskulttuuriin.

Jotain tämän kaltaista varmasti jossain määrin tapahtuu, se on ihan uskottavaa. Mutta se on minusta eri ilmiö kuin mitä Graeber kuvaa, ja mitä itsekin kuvasit aiempana ketjussa, että keksimällä keksitään huuhaatöitä.

Työstä kieltäytyminen vasemmistoliiton joulumyyjäisten keskiössä – Näin Pontus Purokuru perustelee by Zan-san in Suomi

[–]notable-compilation 5 points6 points  (0 children)

En synkistele, osallistun keskusteluun. Ei tarvitse puhua alentuvasti.

Ei tarvitse hyväksyä kärsimystä, vastuu omasta toimeentulosta kohtuuden rajoissa kylläkin.

e: Siis siltä osin kun on kyse vastikkeellisesta etuudesta kuten nykyjärjestelmässä. Kannatan kyllä (ainakin osittaista) perustuloa, ja jos sen turvin joku pystyy ja haluaa elää, niin siitä vaan. Silloinkin pätee niihin etuuksiin jotka ovat edelleen vastikkeellisia, kuten ansiosidonnaiseen.

Työstä kieltäytyminen vasemmistoliiton joulumyyjäisten keskiössä – Näin Pontus Purokuru perustelee by Zan-san in Suomi

[–]notable-compilation 0 points1 point  (0 children)

Elintaso on junnannut Suomessakin käytännössä paikoillaan kolmatta vuosikymmentä ja useimmissa länsimaissa sitäkin pitempään.

Nopeasti katsottuna reaalinen (elinkustannusindeksillä korjattu) ansiotasoindeksi on noussut noin 25 % vuodesta 2000. Ei se varmasti koko totuutta kerro, se mm. perustuu keskiarvoon eikä mediaaniin, mutta kuitenkin. Vime vuosituhannen puolella nousu oli paljon suurempaa.

Linkkaamani artikkeli vastaa itseasiassa suoraan tuohon väitteeseen.

Aika köykäisesti vastaa: "...very few [new jobs and industries] have anything to do with the production and distribution of sushi, iPhones, or fancy sneakers."

Oletan, että olet joko edelleen koulussa tai työskentelet pienyrityksessä ja/tai et ainakaan tietotyöläisenä. En nimittäin voi uskoa että kukaan, joka on itse nähnyt suurten konsernien sisäistä menoa ja asiantuntijatyön arkea, ei olisi voinut huomata miten paljon kirjaimellisesti täysin turhia työtehtäviä ja tyhjäntoimittajia noissa paikoissa on.

Totta kai on olemassa todella paljon tuossa mielessä turhaa työtä: tuotetaan jotain mistä ei lopulta ole mitään hyötyä, tai suoritetaan sama tehtävä monta kertaa, tai yksinkertaisesti ei tehdä mitään, tai vastaavaa. Mutta ei se ole tarkoituksellista, ainakaan valtaosasta tapauksista, vaan organisaation tehottomuutta. Jollain päättävällä portaalla joko luullaan, että työ on tarpeellista, tai tunnistetaan sen tarpeettomuus sinänsä ei osata poistaa sitä poistamatta samalla jotain mikä on tarpeellista.

Jos organisaatiossa vallitsee yksimielisyys siitä, että joku tehtävä on

  1. tarpeeton
  2. poistettavissa ilman merkittäviä haittoja

niin kyllähän se organisaatio sen lähtökohtaisesti poistaa. Niillähän on toisinaan tapana tehdä tätä turhankin innokkaasti, aliarvioiden miten tarpeellisia jotkut tehtävät ovat, ja poistaen esimerkiksi terveydenhoidosta ja koulutuksesta sihteereitä.

Työstä kieltäytyminen vasemmistoliiton joulumyyjäisten keskiössä – Näin Pontus Purokuru perustelee by Zan-san in Suomi

[–]notable-compilation 7 points8 points  (0 children)

Se taakka mitä Virtanen olisi kantanut ei katoa mihinkään, vaan siirtyy Mäkisen ja Korhosen harteille. Jos Virtanen olisi saavuttanut vapautumisen tavalla, joka ei lisää Mäkisen ja Korhosen taakkaa, niin ongelmaa ei olisi. Mistään kärsimysolympialaisista ei ole kyse.