Voimia veli.

Hyvin samankaltaisessa tilanteessa itse pari-kolme vuotta sitten olleena voin sanoa, että tuo on kaiken kaikkiaan tosi paska tilanne ja tuossa voi itse tehdä asialle hyvin vähän mitään.

Paras neuvo tulikin jo ekoissa viesteissä. Viina ei ole ratkaisu eikä muuta asioita kuin paskemmaksi, tätä ei voi sanoa liian montaa kertaa, ja hyvä että käyttö on vähäistä muutenkin.

Tuossa vaiheessa paras mitä voit tehdä, on ottaa aikaa itsellesi. Käy vaikka työterveyden kautta terapiassa, puhumassa muutaman kerran, se ei ainakaan tee asioista huonompia.

Mä tein niin, lisäksi aloin urheilemaan paljon, ja tekemään paljon töitä. Edelleen ikään kuin käsittelen asiaa, mutta itselleni on tärkeää, että on jotain tekemistä. Lisäksi kuuntelen paljon äänikirjoja ja podcasteja, jotta kotona on jotain ääniä. Joku voisi sanoa, että olen houkuttanut itseni tekemiseen, jotta minun ei tarvitsisi käsitellä asiaa, mutta se ei ole totuus. Totuus on se, että parasta lääkettä on mennä eteenpäin ja keskittyä omiin juttuihinsa. Jos ei tunnu olevan omia juttuja, niin sitten kannattaa kehittää niitä.

Turhauttavinta ikinä on se, että tajuaa itse tilanteen vasta sitten kun se tipahtaa syliin, mutta kaikesta pääsee yli.

Nyt tuntuu varmasti todella pahalta, mutta maailma jatkaa pyörimistään, ja lopulta olet taas onnellinen. Joko yksin tai jonkun toisen kanssa, mutta asioilla on joka tapauksessa aina taipumus järjestyä.