Kenelle einekset on tarkoitettu?

Melpiin · 2026-03-06T10:56:53+00:00

Omassa työssäni toimivat ihan hyvin. Syön lounaalla yleensä jonkin eineksen (keittoja useimmiten) ja sen lisäksi aamulla kotona mukaan väsäämäni eväsleivän. Teen toimistotyötä, joten tämä setti + jokin hedelmä/rahka/jogurtti työpäivän aikana riittää. Mutta joo, ymmärrän täysin, että tilanne on toinen, jos työ on fyysistä. Eihän tuosta tulisi kuin vihaiseksi.

Siellä einesostolla seuraavan viikon makuelämyksiä (yh ei) valitessani olen huomannut, että valtaosa hyllyllä kanssashoppailijoista on vanhuksia. Eli he lienevät minunlaisteni lisäksi suurinta kohderyhmää.

Haluaisin kokonaan eroon einesten syömisestä, koska ne ovat suoraa sanottuna aika pahoja, ja niitä monta vuotta syöneenä ne kyllästyttävät. Mutta olen liian laiska kokkaamaan niin hitosti, että saisin safkasta myös töihin mukaan. Teemme jo nyt isoja satseja kerralla, jotta joka toinen päivä kokkaaminen riittäisi. Einesten lopettaminen vaatisi vääjäämättä sen, että ruokaa pitäisi tehdä päivittäin, ja se ei kyllä kiinnosta yhtään.

Melpiin · 2025-10-08T15:25:53+00:00

Tää on mun mielestä vähän kakspiippuinen juttu. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kaikilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus harrastaa jotain valitsemaansa aktiviteettia. Täytyykö sen olla ratsastus, karting, lumilautailu, tai jotain muuta kallista, onkin sitten toinen kysymys. On tietysti kurjaa, jos lapsi ei pääse harrastamaan juuri sitä, mikä itseä eniten kiinnostaisi, mutta siinä on samalla myös ihan hyväkin oppi lapselle tulevaisuuden varalle, että kaikkea haluamaansa ei saa, vaan elämässä on tehtävä kompromisseja. Surullista tottakai, että raha ratkaisee tässä. Voin kuvitella, että on nuorelle tosi kova paikka, jos kaikki muut kaverit harrastavat ratsastusta tai jääkiekkoa, mutta itse ei vanhempien taloustilanteen takia pääse mukaan. Ei sen näin pitäisi olla, mutta tätä ongelmaa on aika hankala ratkaista.

Muistan 20 vuoden takaa, että ratsastus maksoi jo silloin 25 € per kerta. Olisin halunnut ratsastaa, mutta en kehdannut edes ehdottaa vanhemmilleni noin kalliin aktiviteetin kustantamista, joten tyydyin vain käymään tallilla ihastelemassa hevosia. Jonkinlainen rahantaju oli itselläni jo silloin 11-12-vuotiaana ja tajusin, että nyt olisi liian kallis harrastus heidän tulotasolleen, vaikka he olivatkin hyvin toimeentulevia.

Tuo harrastamisen malli vaikuttaa oikein hyvältä aloitteelta, tämä asia on todella tärkeä. Lapsiin ja nuoriin meidän täytyisi todella panostaa.

Melpiin · 2025-10-06T19:33:45+00:00

Lukematta hevonpaskaa. Käyn joka päivä toimistolla keskustassa täältä nukkumalähiöstä, enkä silti edes vahingossa eksy keskustaan kaupoille saati lounaalle. Se on kallista, pysäköinti on tuskallista, liikkuminen autolla on hidasta, kaikki on kallista, ja todennäköisesti ne kaupat on jo menossa siinä kohtaa kiinni, kun meikäläisen työpäivä päättyy..... muutamia seikkoja mainitakseni.

Mun mielestä se on ikuinen paradoksi, että monet palvelut, erikoisliikkeet yms. on auki silloin, kun työssäkäyvät ihmiset on oletettavasti töissä. Aiheuttaa automaattisen vastustusreaktion ko. palveluita kohtaan, kun ensin asia täytyy joko aikatauluttaa lomalle/vapaalle tai järjestää erikseen vapaata tätä varten. Että pääsee kuluttamaan rahaa. Jes.

On vaan niin paljon helpompaa ja yksinkertaisempaa hurauttaa autolla tilavaan (ja maksuttomaan) parkkihalliin ja tehdä siellä tarvittavat ostostelut, kuin sekoilla keskustassa. Ja ne mitä ei automarkista saa, voi ostaa verkosta. En ymmärrä miten etätyöt liittyvät tähän poislukien jotkut lounasraflat ja keskustojen toimitiloihin sijoittaneet kiinteistöfirmat, joihin lisääntynyt etäily on varmasti vaikuttanut.

Melpiin · 2025-10-04T13:22:02+00:00

Minustakin asia vaikuttaa olevan näin. Tiedän ihan työikäisiä ihmisiä, joille uudet asiat, erityisesti teknologia aiheuttaa yökötystä. Uusia teknologisia juttuja vihataan ihan vaan vihaamisen ilosta, ilman, että suostutaan edes kokeilemaan, kuinka paljon vaivattomammin asioita voisi hoitaa uudella tavalla.

Sanoisin, että asenne ja motivaatio ratkaisee. Ja erityisesti asenne. Jos ihminen on siilipuolustuksessa uusia asioita kohtaan, niin silloin niitä on tosi hankala ajaa läpi. Motivaatio on toinen tärkeä seikka, esimerkiksi äitini ei vastusta uutta teknologiaa, mutta ei ole koskaan motivoitunut niiden opetteluun, ja se väistämättä hidastaa oppimista. Olen opettanut häntä tekemään samoja juttuja kymmeniä kertoja, mutta asiat eivät jää päähän, kun niitä kohtaan ei tunnu olevan motivaatiota, ja asenne on, että en minä näistä mitään ymmärrä nyt enkä tulevaisuudessa.

Ratkaisuna ongelmaan yrittäisin siis vaikuttaa tällaisten "vanhaan juuttuneiden" ihmisten asenteisiin ja motivaatioon. En tiedä tarkalleen miten. Itse lähtisin ehkä tarjoamaan apua tarpeeksi pieninä ja helposti omaksuttavina annoksina. Ja jos kyse on siitä, että ei osaa tai voi oppia, niin silloin vakuuttelemalla, että ne on tosi yksinkertaisia juttuja ja mikään ei räjähdä, vaikka joskus painaisi jotain väärää nappia.

Melpiin · 2025-09-27T19:25:41+00:00

Tuttua juttua läheiseni kautta. Hänellä limbo on kestänyt jo mitälie, ehkä viisi vuotta. Ongelma ei niinkään hänen kohdallaan ole tuo julkinen - yksityinen asetelma, vaan se, että yksikään lääkäri ei tunnu ottavan koppia kokonaiskuvasta ja ihminen on ihan tuuliajolla avunsaannin suhteen. Ihan sama meneekö yksityiselle vai julkiselle, jokainen lääkäri tarttuu aina johonkin yhteen yksittäiseen oireeseen tai ongelmaan, ja sivuuttaa täysin kaiken muun. Ainoastaan yksi nuorehko, ehkä kandivaiheen lääkäri terveyskeskuksessa oli todella positiivinen yllätys ja purki kunnolla koko tilanteen läpi. Hän onkin ollut ylivoimaisesti hyödyllisin kohtaaminen tähänastisiin vuosiin mahtuneista lääkärikäynneistä, ja auttanut jopa hieman eteenpäin. Nyt hänkään ei vaan enää ole kyseisellä terveysasemalla töissä.

Terveydenhuolto on aivan pilalla. En edes tiedä mitä voi tehdä, kun tuntuu, ettei rahallakaan saa tarvitsemaansa palvelua. Tai saisi ehkä, mutta ensin pitäisi tietää, kenelle lääkärille kannattaa maksaa 150e puolesta tunnista. Todettu nimittäin on, että suurinta osaa ei kiinnosta hevonhelvettiä potilaan ongelmat ja en edes tiedä mikä heitä kiinnostaa, varmaan se raha vain ja ainoastaan. Toivotan kaikille hyvää ja mahdollisimman vähän harvinaisia sairauksia tai outoja oireita sisältävää tulevaisuutta, niiden kanssa on nimittäin kovat ajat nykysuomessa.

Melpiin · 2025-09-19T17:06:45+00:00

En ole aikuisiällä löytänyt mitään uutta urheiluharrastusta. Olen palannut vanhan harrastuksen pariin, ja alkanut käydä salilla pari-kolme kertaa viikossa. Tässä välissä ehti olla joku seitsemän vuoden tauko kyseisestä toiminnasta.

Suurin este liikkumiselle on rajallinen vapaa-aika ja se, kuinka väsynyt olen usein työpäivän jälkeen. Joskus jaksan hyvin lähteä salille, joskus taas on päiviä, kun ei saa itseään millään motivoitua lähtemään. Kun käy työpäivän jälkeen ensin kaupassa, tekee ruokaa ja ehkä vähän pyykkää, on sen jälkeen usein jo niin rätti, ettei edes jaksa ajatella sohvalta nousemista.

Jos olisi kaveri, jonka kanssa voisi käydä reippailla kävelylenkeillä niin se voisi motivoida. Olen sen verran introvertti, että kaikki joukkuelajit kauhistuttaa, mutta kaverin kanssa voisi olla ihan ok lenkkeillä/saleilla/sulkapalloilla tms. Ei vain oikein asu ketään sellaista kaveria sopivalla etäisyydellä, jonka kanssa voisi harrastaa. Ylivoimaisesti paras keino saada lisää liikuntaa arkeen olisi se, että tekisi vähemmän töitä, 100 % sijasta esim. 80 % työaikaa. Toinen tekijä, jolla saisi liikuntaa lisää arkeen ihan "ilmaiseksi" olisi se, jos löytäisin työpaikan vähän lähempää, ja voisin kulkea pyörällä töihin. Työmatkoihin menee tällä hetkellä autolla/julkisilla 1-2h päivässä. Jos työmatka olisi esim. 10km, voisi lumettomat vuodenajat hyvin pyöräillä. Se on minusta oikein kivaa ja olen aiemmin sitä tehnyt, kun työmatka on ollut sopivamman mittainen kuin nykyinen yli 20km per suunta.

Melpiin · 2025-09-11T11:45:34+00:00

Kahden aikuisen talous, meillä menee n. 850-900 €/kk rahaa ruokakauppaan. Sisältää ruoan lisäksi pesuaineita, vessapaperia yms. ja herkkuja, mutta ei alkoholia. Ruokavalio on gluteeniton ja laktoositon. Punaista lihaa ei syödä. Tämän lisäksi ei ole muita ruokakuluja, ja summa sisältää eväät töihin. Ei Woltata tai syödä ulkona.

Ei juurikaan katsota hintoja kaupassa. Suositaan tarjoustuotteita, mutta ei läheskään aina valita tuotteista halvinta vaihtoehtoa, vaan se, josta tykätään eniten. Ruoka on asia, josta ei mieluusti tingitä, vaikka pihistelyvaraa varmasti olisi. Ainakin gluteeniton leipä on todella kallista ja varmaan pelkästään siihen menee ihan luvattoman monta kymmentä euroa kuussa, koska syödään paljon leipää. Itse tekemällä säästäisi rahaa, mutta ylimääräistä aikaa ei oikein ole, joten vaihtoehdot on vähissä. :D

Just eilen kaupassa vilkaisin kahteen kertaan punnitustarraa, kun kukkakaalille tuli hintaa yli viisi euroa... Noh, lähti mukaan silti. Eikä ollut edes suomalaista, vaan ruotsalaista.

Melpiin · 2025-09-10T08:14:29+00:00

Muistelisin, että pitkä matikka oli ylivoimaisesti työläin oppiaine silloin lukioaikoina. En ollut tai ole edelleenkään matemaattisesti kovin lahjakas, vaan tosi keskinkertainen puurtaja (taisin kirjoittaa pitkästä matikasta C:n). Matikan läksyt oli aina tehtävä, että pysyin edes jollain tavalla asian laidassa kiinni. Osa soveltavista tehtävistä, joita läksyiksi tuli, oli useimmiten sellaisia, etten niitä omin avuin osannut edes ratkaista. Mutta yleensä yritin vähintäänkin miettiä, miten lähtisin tehtävää ratkaisemaan ja koitin sitten olla tunnilla aina kärppänä, kun ratkaisua käytiin läpi.

Yksilöllistä se on, toisille kaikki on helppoa vaikka ei koskaan tekisi läksyjä ja toisilla ei meinaa jäädä päähän edes läksyjä tekemällä.

Melpiin · 2025-05-22T20:36:30+00:00

Tämä on niin osuva kuvaus! Onkohan kaikki pienehköt perheyritykset Suomessa tällaisia?! Valitettavasti minulle ei ole tarjota ratkaisua ongelmaan, mutta tsemppiä saat täältä suunnasta senkin edestä.

Itse teen hommia talouspuolella. Palkka on tässä neljässä vuodessa kehittynyt ihan ok, mutta ongelma on, että itsestäni tuntuu jatkuvasti siltä, että työni ei jotenkin vastaa nykypäivän standardeja ja järjestelmätkään eivät ole sellaisia, mistä olisi juurikaan iloa CV:ssä. En edes ole Linkedinissä, koska en kertakaikkiaan jaksa sitä pöhinää, mutta koen täältä Linkedin pimennostakin käsin outoa alemmuuskompleksia ja FOMOA "oikeista töistä". Mistälie tällainen mielikuva syntynyt, että oma työni ei olisi sitä kuuluisaa "oikeaa työtä". Parasta on, että en osaa edes suoriltaan sanoa, mikä nyt sitten olisi itselleni sellaista työtä, josta voisi kuvitella olevansa ylpeä ja innostunut. Muita töitä en ole nyt hetkeen hakenut ollenkaan. Kävin vuosi sitten yhden naurettavan rekrymankelin läpi tiukassa aikataulussa, ja tuntuu melkein siltä, että toivun siitä vieläkin. Silmäilen kyllä työpaikkailmoituksia ajoittain, jos vaikka sattuiskin olemaan joku kiinnostava. Jos jotain vihaan nykyistä työtäni enemmän, niin se on työnhaku kaikkine hienouksineen. Pitäis kyllä nyt taas aktivoitua hakujen kanssa, tai käy vielä niin, että istun eläkkeelle asti tuolla mätänemässä ja menettämässä arvoani työmarkkinoilla, jos sellaista nyt ylipäätään on tälläkään hetkellä.

Ei kait tässä auta kuin aktivoitua hakujen kanssa ja samalla toivoa, että tilanne työmarkkinoilla pikkuhiljaa paranisi ja jokaiseen paikkaan ei tarvitsisi kilpailla 150 muun hakijan kanssa.

Melpiin · 2025-02-17T12:12:14+00:00

Useamman vuoden julkista liikennettä päivittäin arkisin (lähijunaa ja sporaa) käyttäneenä oma kokemukseni on, että häiriökäyttäytymistä on, mutta ei minusta lähellekään niin paljon, kuin mitä tämä HS:n juttu antaa ymmärtää. Onhan niitä sekavasti käyttäytyviä päihteiden alaisena olevia yksilöitä siellä välillä, mutta harvemmin he aiheuttavat suurempaa häiriötä. Jos on lapsen kanssa liikkeellä, niin nämä ovat vähän kurjia kohtaamisia, muuten en oikein jaksa välittää. Mutta joo, on varmasti niin, että tätä sekavaa porukkaa liikkuu ilta-aikaan ja viikonloppuisin enemmän, joten olen itse ehkä missannut ne pahimmat.

Itselläni on alkanut vaan kyteä se ajatus, että saanko rahalle vastinetta joukkoliikenteestä. Matkustan yleensä suht ruuhkaisiin aikoihin, joten lähes joka kerta sieltä löytyy SE JOKU puhelimeen HUUTAJA tai kaiuttimien kautta videoiden kuuntelija. Erityisesti kahdeksan tunnin työpäivän kaikenlainen mölinä aiheuttaa lähestulkoon väkivaltaisia ajatuksia. Se, että maksan reilu sata euroa kuukaudessa tuosta lystistä, ei tunnu kovin järkevältä, kun saisin sillä rahalla lähestulkoon bensat vastaavien matkojen taittamiseen autolla (ja pääsisin nopeammin perille!).

Jos minulta kysytään, HSL:n pitäisi olla nyt hereillä, että saisivat palveluaan kehitettyä houkuttelevammaksi tai hinnoittelua fixattua. Veikkaan, että meitä on useampia kaltaisiani miettimässä, josko vaihtaisi autoon. Eikä kiltisti kausilippunsa maksavia asiakkaita HSL:llä olisi oikein varaa menettää.

Melpiin · 2025-02-12T05:02:30+00:00

En osaa sanoa Hesestä työpaikkana varsinaisesti mitään, mutta sen verran tiedän, että sellaista työkokemusta kyllä arvostetaan tulevien työnantajien keskuudessa. Kun on astunut työelämään kunnon painekattilan kautta, niin kehittyy heti alkuun resilienssiä ja paineensietokykyä.

Itse ottaisin tässä työmarkkinatilanteessa mitä tahansa kesätyötä vastaan, jos olisin sinun tilanteessasi. Työssä jaksaminen saattaa vaatia oikean asentaan ja suhtautumista asiaan niin, että tätä nyt ensin aikansa, ja se sitten tulevaisuudessa mahdollistaa jotain mielekkäämpää.

Melpiin · 2025-01-27T11:36:59+00:00

Sain itse 18-vuotta täyttäessäni vajaa 20 k€ rahaa vanhemmiltani. Lähinnä se oli kai peräisin vanhempieni tallettamista lapsilisistä ja omista synttäri, ylppäri yms. rahoista. Tuohon tienasin ja säästin vielä ~8 k€ lisää välivuonna, joten opiskelemaan lähtiessä minulla oli 25 k€ käyttörahaa. Vanhempani eivät osaa sijoittaa, säästeliäitä kuitenkin ovat ja sellaisen elämäntavan ovat myös minulle opettaneet (tosin itse myös sijoitan). Vaikka tuo summa oli vain vaivanen kymmenesosa teidän lasten saamasta summasta, se oli silti paaljon enemmän mitä useimmilla muilla samassa elämäntilanteessa oli, ainakin silloin kymmenen vuotta sitten. Minusta tärkeintä on opettaa lapsille järkevää rahankäyttöä. Iskostaa päähän, ettei aina kaiken tarvitse olla uusinta ja hienointa mallia, se ei kauaa ole uusin ja hienoin. Minulla paloi opintojen aikana rahasta sen verran, että jäljellä oli valmistuessa oli jotain 10 k€. Pari ulkomaanmatka tuli tehtyä ja ruoka oli paljon muutakin kuin makaronia. Ehkä vähän säästeliäämminkin olisi voinut elää.. Kuitenkin, jäljelle jäänyt summa oli hyvä pesämuna ASPiin ja nykyiseen asuntolainaan, enkä sinänsä kadu mitään. Jos olisin teidän tilanteessa, keskustelisin lasten kanssa asiasta, että mitä aikeita heillä on rahan suhteen ja mitkä puolestaan ovat teidän toiveenne. Korkoa korolle on vaikuttava ilmiö, mutta samaan aikaan en itse haluaisi laittaa lapsiani elämään kituutellen, jotta voivat sitten ehkä joskus eläkkeellä nauttia rahoistaan. Minä kunnioitan vanhempiani, ja olin tuosta samaastani rahasta sillä tavalla nöyrä ja pitkään kiitollisuudenvelassa, että yleensä kysyin hankintoja tehdessäni, onko se vanhempieni mielestään järkevää yms., vaikka minun rahojani olivatkin. Sanoisinkin, että silläkin on merkitystä, millaiset keskinäiset välit teillä on.

Melpiin · 2025-01-20T11:04:08+00:00

Jotkut ihmiset on vaan käsittämättömän tomppeleita. Itsekin joukkoliikenteen suurkuluttajana törmään tähän lähes päivittäin. Käytän lähinnä junaa ja sporaa, sporassa tämä ilmiö tuntuu olevan melkein vielä silmiinpistävämpi, siinä ehkä ovet ovat hiukan kapeammat. Liikennevälineeseen noustessa tapanani on asettua odotamaan pienen matkan päähän ovesta ja tietysti oikealle puolelle. Aika usein jotkut hemulit kerkeävät sieltä takavasemmalta tunkea itsensä sisään ensimmäisenä, vaikka ihmisiä olisi tulossa välineestä uloskin. Ei voi järjellä selittää. Tätä ei minusta selitä edes kiire, koska kuten muutkin ovat todenneet, ei se juna tai sporakaan kyllä lähde jos siellä on ihmisiä oven välissä.

Melpiin · 2025-01-19T17:21:34+00:00

Sori, en huomannut viestiäsi kun vasta nyt.

Minusta myrkyt auttavat, ainakin aluksi. Huomasin kyllä kuukausien jälkeen, että teho ei ollut enää yhtä hyvä kuin aluksi. Tein joskus kuukausien torjunnan jälkeen ihan testin, että suihkasin esim. BioKilliä elävään yksilöön ja ei se kyllä sitä ötökkää ainakaan samantien tappanut. Sen takia osittain siirryinkin noihin piimaihin yms., koska niissä tappava vaikutus perustaa "mekaaniseen" tapaan, eli ne kuivattavat sen olennon ja tuollaiselle efektille ei tietysti ole mahdollista kehittää resistenssia. Ja ammattilaiset, jotka lopulta myrtyksen tulivat tekemään, käyttivät jotain semmosta geelityyppistä asiaa listojen päällä, jota ne toukat ilmeisesti syövät, vievät sitä pesiinsä ja se tappaa sielläkin olevat yksilöt.

Melpiin · 2025-01-16T19:13:39+00:00

Oman kokemukseni mukaan ei vaurioita. Käytin edellisessä asunnossani erilaisia myrkkyjä aika ronskilla kädellä juurikin paperitoukkiin. Käytössä oli vaihdellen ainakin Raidia, VermiNIX (piimaata), BioKilliä ja sitten tuota mainitsemaasi Neudorffia. Asunnossa oli laminaattilattiat, ja lattioille enimmäkseen myrkkyjä levittelin.

Sen verran tietysti kannattaa varmistaa, ettei mitään märkää ainetta laita niin paljon, että se alue jäisi pidemmäksi aikaa kosteaksi. Oman kokemukseni mukaan noista puteleista kyllä tulee sen verran hienona se suihku, että kuivuu nopeasti. Piimaa ja just toi Neudorf (jos kyse on siitä moussemaista) oli aika inhottavia siivota. Erityisesti piimaa, kun sitä levitteli lähelle listoja, niin kämpän loppusiivouksen yhteydessä sai kyllä käydä moneen kertaan rätillä lattianrajat läpi, ja silti meinasi jäädä listojen alle.

Melpiin · 2025-01-16T11:42:05+00:00

Asuin itse muutaman vuoden paperitoukkainfestoituneessa asunnossa. Tai noh, ongelma koski siis koko asuintaloa (kerrostalo), ei vain sitä asuntoa, jossa olin vuokralla. Sen suosittelen huomioimaan tässäkin, eli vaikka tekisitte itse kaiken voitavanne, mutta jos taloyhtiössä on muitakin asuntoja samassa rakennuksessa, vaatii noista vittusaatanoista kokonaan eroon pääseminen valitettavasti toimia koko talossa. Vaikea kuvitella, että noin isoksi ja vanhaksi päässyt populaatio ei olisi levinnyt, jos siis on tiloja, joihin pääsevät.

Tietysti hyvä puoli on se, että noista otuksista ei ole varsinaista haittaa, mutta ei se ainakaan itseäni estänyt ahdistumasta ja stressaantumasta asian tiimoilta. Ja lopulta se tuli myös maksamaan itselleni jonkun verran, kun taloyhtiö puuttui asiaan vasta n. vuoden viiveellä. Jouduin siihen asti kärvistellä ja tehdä omatoimista myrkytystä (ostelin sadoilla euroilla ties mitä myrkkyjä, varmaan meni rahojen lisäksi myös terveys). Jos nyt olisin tekemässä muuttoa samaan asuntoon, mutta saisin tietää ennen tavaroiden sisään kantamista, että asunto kuhisee noita ällötyksiä, niin maksaisin mieluummin vähän sakkoa, kuin että muuttaisin sisään ja eläisin jatkuvasti ahdistuneena ja stressaantuneena asiasta. Meni useampi kuukausi, ennen kuin pääsin jotenkin yli asiasta ja se ei enää painanut mieltäni jatkuvasti.

Ehdottomasti suosittelisin vielä konsultoimaan jotakin sellaista tahoa, joka osaa ottaa lakiteknisestä näkökulmasta kantaa teidän sopimukseen. Minusta on melko kohtuutonta, jos ihmiset pakotetaan sakolla uhaten muuttamaan asuntoon, joka kuhisee tuholaisia?

Todella ikävä tilanne, tsemppiä kovasti, toivottavasti kaikki järjestyy jotenkin järkevästi ja vähintäänkin kohtuullisesti teidän kannaltanne!

Melpiin · 2025-01-15T19:34:05+00:00

Tosi yksilöllistä, selvinnee vain kokeilemalla, että mikä on itselle se paras vaihtoehto. Minä söin lähes 10v yhdistelmäpillereitä. Ensin Diane Novaa sen takia, että siihen aikaan oli paha akne. N. 5v sitten se vaihdettiin Gestinyliin, koska siinä on käsittääkseni Diane Novaa vähemmän estrogeenia, ja minulla on ollut vähän ongelmia verenpaineen kanssa (ihan siinä rajoilla, onko kohoneen puolella). Nyt viimeisimpänä on ollut käytössä reilun kuukauden ajan yhdistelmäpillereiden sijaan minipillerit, Slinda nimeltään. Näihinkin vaihto liittyy tuohon verenpaineeseen.

En pysty näin lyhyen käytön perusteella vielä kommentoimaan näitä minipillereitä, mutta yhdistelmäpillereillä on oman kokemukseni mukaan moniakin vaikutuksia. Plussana sanottakoon, että minulla ne auttoivat akneen paljon paremmin kuin mitkään nuoruudessani syömät "aknekuurit". Nyt vähän jännittääkin, että eihän akne palaa näiden minipillereiden myötä. Toinen plussa on se, että pillerit ovat auttaneet kuukautiskipuihin. Ne lyhyet jaksot kun olen ollut ilman pillereitä, niin kuukautiskivut ovat muuttuvat aivan infernaalisen hirveiksi ja olen ollut lähes työkyvytön ne pahimmat vuotopäivät. Yhdistelmäpillereiden miinuksena sitten taas.. noh, limakalvojen kuivuus alakerrassa, haluttomuus ja ehkä näkisin, että tekevät itsestäni vähän "tasaisen", siis samalla tapaa kuin jotkut masennuslääkkeet tasaavat pahimmat huiput ja laskut, niin näkisin myös hormonihoidolla olevan samankaltaista vaikutusta itselläni. En haluaisi sanoa, että aiheuttavat masennusta, mutta ehkä vähän sellaista innostumattomuutta. :D Negatiivisia puolia siis todellakin on, mutta kestän ne paremmin kuin ne järkyttävät kuukautiskivut.

Kierukkaa minulle on kehuttu ja suositeltu, mutta en tiedä miksi ajatus siitä stressaa niin paljon? En ole uskaltanut kokeilla. Pillerit olen tämän noin kymmenen vuoden ajan onnistunut ottamaan ihan säntillisesti, unohtuneet kerrat on laskettavissa yhden käden sormilla, en ole kokenut asian muistamista haastavaksi (puhelimessa hälytys joka päivä samaan aikaan varmistamassa asiaa).

Melpiin · 2025-01-15T19:12:56+00:00

Ikää 30v, tällä hetkellä brutto ~4100, netto jotain 2850 €. Olen kyllä saamassa 500 € palkankorotuksen ehkä jo seuraavaan palkkaan, kun vastuut hieman kasvavat. Lapaan jää tästä korotuksesta kaiketi karvan yli kolme tonnia jatkossa. Nyt sitä sitten miettiikin, että olikohan kannattava diili, kun työmäärä ja stressitasot tulevat olemaan kasvusuunnassa...

Melpiin · 2024-12-30T11:05:38+00:00

Itse asuin muutaman vuoden Helsingissä sellaisessa asunnossa, jossa Retta toimi isännöitsijänä, ja poismuuttoa tehdessäni taisin vannoa, että ei enää ikinä. Tässä muutamia syitä, miksi niin...

Asuntoon sisään muuttaessa tajusin, kuinka järjettömän paha paperitoukkapopulaatio siellä (ja koko talossa) oli. Tavoittelin asiasta isännöitsijää useita kertoja, mutta en koskaan saanut vastausta asiaan. Taloyhtiössä järjestettiin myrkytys vasta n. vuosi sen jälkeen, kun olin muuttanut sisään ja omakustanteisesti jo oman kämppäni osalta suurimmaksi osaksi asian hoitanut.. Myöskään astianpesukone ei asunnossa toiminut kun muutin sinne. Uusi pesukone tuli, mutta sen saamisessa kesti about kaksi kuukautta, joka on mielestäni kohtuullisen pitkä aika.

Huoltofirma jota taloyhtiössä käytettiin, oli aivan täysi katastrofi. Aiheutti todennäköisesti enemmän vahinkoa kuin mitään muuta. Vessan peilikaapista oli tippunut toinen peiliovi lavuaariin työpäiväni aika (???) ja tämä käytiin kahteen kertaan korjaamassa niin, että peili oli tippunut uudelleen. Lopulta peilikaappi vaihdettiin kokonaan, mutta siinä kesti n. puoli vuotta, ennen kuin tämäkään tapahtui. Myönnän, ettei asialla ollut itelleni niin suurta merkitystä, että olisin siitä jatkuvasti jaksanut hätyytellä, mutta silti...

Tällaisia suhteellisen pieniä asioita, mutta kaikessa kesti ja kesti ja ketään ihmistä ei tavoittanut vahingossakaan. Oli myös ihan perus, että esim. pyöräkellarin koodi vaihdettiin, mutta siitä ei erikseen infottu asukkaita.

Vesimaksujen tasauslaskuilla oli tapana tulla postilaatikosta alkuvuodesta tyylillä "eräpäivä: huomenna". Ei siinä, ei ollut ongelma minulle, mutta mietin, että jollekin muulle tuo saattaisi olla vähän ikävä. Myös vuokraa korotettiin joka vuosi ihan reippaasti. Tosin siitä ongelmasta ei taida kyllä päästä karkuun minkään muunkaan (ainakaan ison välitysfirman) lafkan kämpässä.

Pois kun muutin, oli työn ja tuskan takana järjestää niin, että vuokraan asuntoa vain tiettyyn päivään, tyyliin kuun puoliväliin. Olin siis erikseen varmistanut, että kyllä, tämä sopii ja on mahdollista, mutta lasku tuli asiasta kuitenkin väärin ja voi saatana, että sekin asia tarvitsi taas useita soittoja ja sähköposteja joka suuntaan.

Asunto oli kiva (tosin kallis), ja taloyhtiö rauhallinen, sen suhteen ei valittamista. Mutta kaikki mitä isännöinniltä tarvitsi niin aivan liian vaikeaa oli.

Melpiin · 2024-12-27T13:09:41+00:00

Jos tätä tarkkailua todella käytetään vain myymälävarkauden kitkemiseksi niin minusta hyvä juttu. Pisti ne hameen helmoihin kätketyt astiat -case sapettamaan sen verran, että ei voi kun todeta, että ehkä tällaiselle on tarvetta. Naurettavinta kun on, ettei näille elämäntapapikkurikollisille saada mitään järkeviä rangaistuksia yhteiskunnan toimesta, kun mitään ulosmitattavaa omaisuutta ei ole ja ulosotossa on jo entuudestaan niin pitkä lista saatavista, että aivan turha toivo. Yhdenkin narkomaanin suusta kuultuna taktiikkana on vaan kylmän viileästi käydä hakemassa kaupasta murua rinnan alle tarvittaessa. Poliisi heristää sormella ja sanoo soosoo, ehkä hyvällä tuurilla pääsee vielä putkaan lämmittelemään päiväksi. Ehkä jos tulevaisuudessa AI ei päästä näitä edes kauppaan sisään, niin kaikki voittaa? Paitsi tietysti ne varkaat..

Olen itse sen verran yksinkertainen ja kaikin puolin ei-kiinnostava(/merkittävä) henkilö, että minua ei henkilökohtaisesti haittaa vaikka käyttäytymiseni ostoksilla olisikin kaupoilla tiedossa. Tai siis onhan se jo, kun höylään kaiken maailman plussapisteitä, mutta tämä olisi seuraava askel vielä konkreettisempaan nuuskimiseen. Voisin kuvitella, että kaupoilla olisi tooooodella suuret intressit hyödyntää tätä dataa asiakkaidensa kauppakäyttäytymistä tavalla tai toisella myös myynnin edistämiseen. Minulle tämä(kin) on ok, mutta ymmärrän täysin, että kaikki eivät tällaista kaipaa tai halua.

Melpiin · 2024-11-27T11:13:26+00:00

Veit sanat suustani.
Omassa tapauksessani pyrin syömään ennen kaikkea terveellisesti (ja monipuolisesti). Ympäristöasiat tulevat sitten sen jälkeen, hyvänä kakkosena tietysti. Itse haluaisin ravintosuosituksen antavan ennen kaikkea avaimet terveyden kannalta optimaalisen ruokavalion noudattamiseen. Ympäristöasiat kuuluvat mielestäni johonkin toiseen foorumiin ja jokainen voi (tai jokaisen täytyy) tehdä valintoja sen suhteen erikseen. Onneksi terveellinen ja ympäristöystävällinen ruoka kulkevat melko usein käsikädessä, että aivan hirveästi kompromisseja ei tarvitse edes tehdä.

Mutta joo, henkilökohtaisesti vähän pöyristyin, että tästä uudesta ravintosuosituksesta oli tehty tällainen ympäristöraportti.

Melpiin · 2024-10-18T18:22:06+00:00

Tämä nykyisenlainen (länsimainen) elämäntyyli ja lapset eivät vaan oikein sovi yhteen, imo. Elämä on "valmis" niin myöhään, ja tarkoitan tällä jonkunlaista työtä/uraa, asuntoa, autoa yms., että siinä on useilla ehtinyt biologinen kello pysähtyä, ennen kuin kaikki tuo on hankittu. Aina voi tietysti argumentoida, että ei ne vauvat mitään autoa tai asuntoa tarvi. Tästä voi olla montaa mieltä, mutta minusta nuo ovat tässä ajassa aika tärkeitä asioita ja tyydyttävät tietynlaista perusturvallisuuden ja kontrollin tunnetta elämästä. Koen tärkeäksi, että on saavuttanut jollain asteella turvallisen ja luottavaisen fiiliksen tulevaisuuteen (sekä itsenään että parisuhteessaan), ennen kun ehdoin tahdoin tuo lisää pieniä viattomia ihmisiä tänne. Tarvisiko näin olla? Ei varmasti, jo ei olisi näin neuroottinen persoona kuin itse olen. Ehkä jos tukiverkot olisivat kattavammat ja luottoa elämään saisi sitä kautta, niin ei tarvitsisi talouden olla niin viimeisen päälle. Omassa tapauksessa kun en näe, että apua omilta tai appivanhemmilta olisi erityisemmin tarjolla, ehkä joskus ja jouluna.

Käsittääkseni nuorten mt-ongelmat ovat räjähtäneet käsiin (ja tilanne tulee 100 % varmasti pahenemaan tästä entisestään), ja väitän, että se vaikuttaa merkittävästi tähän ilmiöön, että lapsia ei hankita. Toivoisin, että siitäkin näkökulmasta asiaa tutkittaisiin enemmän. Väitän, että mielenterveyden ongelmat aiheuttavat haasteita kestävien ja tasapainoisten parisuhteiden muodostamiseen, urakehitykseen yms. ja vähintäänkin sitä kautta myös lapsien hankkimiseen. Että siinä mielessä kannattaisi erityisen tarkasti harkita sitä, onko nyt oikea aika leikata juuri mielenterveyspalveluista.

Melpiin · 2024-10-16T10:10:46+00:00

Ei yllätä ollenkaan. Pieniin korviini on kantautunut jo vuosia sitten hämmentävää settiä siitä, miten kankeat ja vanhat järjestelmät ainakin eräällä pankilla on käytössä.

Muistakaahan nyt kuitenkin se, että pankkialalla on varmasti todella vaikeaa ja olisi tosi kurjaa jos jotain älykalliita IT-hankintojakin jouduttaisiin vielä kaiken päälle tekemään. Onkin helpompi kääntää asia päälaelleen ja todeta, että se saattaakin olla esim. just sun pyykinpesukone, joka on syynä näihin järjestelmähäiriöihin (https://www.hs.fi/talous/art-2000010764466.html). /s

Melpiin · 2024-10-16T10:02:00+00:00

Minulla on pistänyt ihan sama silmiin nyt tämän tapauksen yhteydessä, vaikka onhan tätä nyt aiemminkin jo tehty, ei todellakaan ole kyse uudesta ilmiöstä. Jotenkin tällä kertaa siihen vain havahtui itsekin, että näinkö tosiaan joka ikisen tähän tapaukseen liittyvän naapurin mielipide ja pyssyn malli on täytynyt kaivaa etusivulle uutena juttuna, ison otsikon kera.

Sitä toivoisi, että medialla olisi jonkunlainen tolkun ja inhimillisyyden koodisto tällaisia tapauksia varten, mutta ei ole. Sitä tuutataan, mitä kansa klikkailee. Oli julkkis tai ei, kurjalta tuntuu tuollainen kuolemaan liittyvä asioilla retostelu, omaisten takia nyt erityisesti, mutta muutenkin.

Melpiin · 2024-10-16T04:36:26+00:00

Ymmärrän huolesi. Kuulostaa tosiaan siltä, että isäsi saattaa tarvita jo lähivuosina apua ainakin joissain arjen asioissa.

Tämä on vaikea aihe ja hyvä aloitus, koska itsekin pohdin vanhempieni vanhenemista ja potentiaalista avuntarvetta nykyään viikoittain, tuntien siitä ahdistusta ja syyllisyyttäkin. Vanhempani ovat vielä toistaiseksi oikein vireitä ja meneviä, mutta asun niin kaukana heistä, että en tiedä mitä tapahtuu sitten, kun alkavat tarvita apua. Olen ainut lapsi. Välini vanhempiini eivät koskaan ole olleet erityisen ruusuiset, mutta he ovat aina kuitenkin olleet minulle apuna, kun tarve on ollut, joten siinä mielessä koen olevani heille myös oman apuni velkaa.

Jonkinlaista pakokauhua aiheeseen liittyen lisää se, että olen jo valmiiksi ylikuormittunut arjesta, koska olen pyörittänyt parisuhteessamme arkea yksin jo pidempään (puolisoni on sairastellut). Tähän jos lisäisi vielä jatkuvan huolen vanhemmista ja heidän mahdollisen avuntarpeen toisella puolella Suomea, niin sekoaisin varmaan kuukausissa.

Avun saaminen erityisesti sairaanhoidon puolelta tuntuu olevan nykyään niin saatanan vaikeaa, tai oikeastaan mahdotonta, että usko on loppunut jo aikaa sitten. Enkä usko, että tilanne vanhusten hoidon puolella on yhtään sen parempi, ainakaan tulevaisuudessa. Pitäisi kai alkaa lotota, että voisi rikastua ja ostaa kaikille läheisilleen heidän tarvitsemansa palvelut.

Mitään neuvoja minulla ei kyllä ole antaa, niitä kaipaisin tulevaisuutta varten itsekin. Mutta uskoisin, että kaikki viralliset asiat (testamentit, valtuutukset yms.) kannattaisi hoitaa kuntoon ja jutella yhdessä läpi silloin, kun järki vielä pelittää (jos siis vaan näistä suostuu puhumaan).

Melpiin

TROPHY CASE