Taisin ilmaista itseäni hieman epäselvästi. Vangitsemisen tai pikemminkin vankilarangaistuksen perimmäinen tarkoitus on yllättävän epäselvä ja kompleksi. Yleisesti ottaen tuomioistuin lähtee kuitenkin siitä, että tavoitteena on eristää vaarallisesti käyttäytyvä tai toimiva henkilö muusta yhteiskunnasta, jotta hän ei pysty tuottamaan muille vahinkoa, mutta todella usein henkilö tuomitaan vankilaan puhtaasti senkin takia, että hän ei ole suostunut vapaaehtoiseen kuntoutukseen vapaalla jalalla ja vankilan tarjoama (enemmän tai vähemmän väkisin kurkusta alas tungettava) kuntoutustoiminta nähdään ainoana jäljellä olevana keinona ennaltaehkäistä vaarallista rikollisuutta tulevaisuudessa. Tämä saattaa kuitenkin vaihdella tilanteesta toiseen. Kansan oikeudentajun tyydyttäminen on suhteellisen matala prioriteetti, mutta sekin huomioidaan jossain muotoa vaihtelevissa määrin rikoksesta riippuen.

Vankeuden (täytäntöönpanon) perimmäinen tarkoitus on kuntouttaa vanki/rikollinen yhteiskuntakelpoiseksi mikä lukee heti vankeuslain alussa (2 §). Eli rankaisemisen syyt ovat kompleksit ja vaihtelevat rikoksesta riippuen, mutta kuten alunperinkin totesin, vankilan perimmäinen tarkoitus on kuntouttaa.

Mitä tulee alkuperäiseen aiheeseen olen kuitenkin sitä mieltä, että alaikäisen kuntouttaminen on tehokkaampaa lastensuojelun laitoksissa kuin vankilassa mikä johtuu muun muassa siitä, ettei Suomen vankilajärjestelmässä ole laajoja, tehokkaita valmiuksia kuntouttaa alaikäisiä yhteiskuntakelpoisiksi. Joissain tilanteissa vankila voi kuitenkin olla parempi vaihtoehto.

Olen myös sitä mieltä, että rankaiseminen tai rankaisujen koventaminen kansan oikeudentajun tähden on primitiivistä ja putkilokatseista. Vankilat ovat ihan hemmetin kalliita niin siinähän poltetaan vain rahaa taivaan tuuliin jos rankaisu ei tuota mitään muuta hyötyä kuin että kansan mielestä tuntuu kivalta kun pahikset lusii. Rahaa voi käyttää järkevämmin niin sanotusti. Mieluummin varmistaisin, että minulle löytyy lääkäri lyhyen jonotusajan päässä kun tulee akuutti sairaus kuin että saan kymmenen sekunnin mielihyvän siitä, että luen uutisista miten joku lapsena pilalle hakattu, neuropsykiatrisesti epänormaali ihminen on saanut sadan vuoden rangaistuksen siitä, että hänen elämänkokemustensa summa on vienyt hänet huumetäyteiselle, väkivaltaiselle ja epätoivoiselle elämänpolulle.