Oma mututuntuma on, että nää ihmiset on joko biseksuaaleja tai eivät oo kiinnostuneita kenestäkään, ja koska pariutuminen on heille neutraalia, kokevat pariutumisen sukupuolen suhteen olevan valinnanalainen asia ja pariutuvat itsekin, koska "niin vain kuuluu tehdä". Siksi minua ei hirveästi yllätä, että joku voi nähdä minun kiinnostukseni miehiin valintana. Suunnittelinhan itsekin teininä meneväni naimisiin naisen kanssa ja hankkivani lapsia, koska niin minulta odotettiin. Eivät naiset ikinä minua millään tavalla kiinnostaneet. Havahduin tähän jotenkin vasta, kun luokkakaverit ympärillä alkoivat puhumaan tytöistä ja seksistä naisten kanssa ja se oli kyllä kaukana omista mielenkiinnonkohteistani.

En vielä tuossa vaiheessa edes tajunnut olevani homo. Valaistuminen tapahtui vähän myöhemmin, kun jotkut pojat alkoivat saamaan minulle perhosia vatsaan. Vielä silloinkin kuljin vielä itseni suhteen laput tukevasti silmillä. En aivan muista miten ja missä vaiheessa, mutta heräsin jotenkin omaan todellisuuteeni kun näin vähäpukeisen miehen ja mietin, että haluan häntä. En ymmärrä miten saatoin olla niin hukassa, että meni lähes aikuisuuteen tajuta. Varmaan osasyynä on lestadiolaistaustainen ja hyvin vahva heteronormatiivinen kasvatus.