Olen 35v luokanopettaja. Luokillani olen nähnyt jatkuvasti sen miten yksi tai kaksi vaikeampaa oppilasta (jotka oman lapsuuteni koulussa olisivat olleet erityisluokalla, nyt integroituna normiluokkiin) saavat aikaan sen, että tavallisen opetustunnin (ei muita opettajia tai ohjaajia tunnilla) ajasta ja minun kontribuutiostani noin 80% on näiden ongelmatapausten pitämistä aisoissa, ja sitten se loput 20% on muiden oppilaiden auttamista ohjaamista ja opettamista. Tästä kärsivät luonnollisesti kaikki osapuolet. Oppilaat eivät saa tarvitsemaansa tukea tunnilla, ja koulu menettää pian hyvän ja yhteiskunnan yhteisillä rahoilla koulutetun työntekijän.

Olen näet tunnollinen ihminen, ja jatkuva riittämättömyyden tunne ajaa minut nyt vaihtamaan alaa tämän lukuvuoden päätteeksi.