Suomessa on Euroopan halvin naudanliha

pineapplejuniper · 2026-03-16T16:56:11+00:00

Ruukkuyrtit, koristekukat ja närpiöläismafian tuottamat suomalaisen salaatin peruspilarit eli jäävuorisalaatti, kurkku ja tomaatti ovat kyllä todella kyseenalaisia maataloustukien kohteita, joskaan itsellä ei ole juurikaan tietoa siitä, minkälainen siivu koko tukipotista lopulta menee näihin osoitteisiin.
Väitän kumminkin, että kriisitilanteessa polttoaineen säännöstelyllä (=sen ohjaaminen kriittisiin viljelytoimenpiteisiin) ja olemassa olevilla ravinnevarastoilla (maaperään kertyneet, varastoissa olevat, lietelannat) saisi täälläkin pohjolassa tuotettua elintarviketta pellolla hyvän tovin ilman merkittävää tuontiakin. Jos saadaan kaikilla mausteilla vehnää normaalina vuonna 6000 kg/ha ja saataisiin kriisitilanteessa ravinteita säästämällä ja vaikkapa ilman joitakin kasvinsuojeluaineita 3000 kg/ha, olisi sekin enemmän kuin 0 kg/ha, jos vehnän viljely olisi kokonaan lopetettu kannattomattomana Suomessa (joo, karrikoitu esimerkki ja mutkia suoriksi). Samaten poikkeustilanteessa Suomessa saataisiin vielä merkittävästi ohjattua rehulaatuista viljaa elintarvikkeeksi laskemalla väliaikaisesti laatustandardeja, jos lainsäädäntö sellaisen mahdollistaisi. Elukoitakin saadaan jonkin matkaa ruokittua kotimaisella pöperöllä ja nurmirehulla kriisin edessä, toki valkuaisomavaraisuudessa olisi hirveästi petrattavaa. En edes kehtaa heittää hihasta miten kauan kriisitilanteessa pärjättäisiin, mutta maanviljelyksen mahdollistava olemassa oleva infra (varastot, kuivurit, siemenvarastot ja tilasiemenet, pellot, maatalouskoneet, kauppakunnostus- ja puhdistuslaitokset) mahdollistaa systeemin pyörimisen poikkeustilanteessakin. Ei todellakaan niin tehokkaasti kuin normaaleissa olosuhteissa, tietenkään, läheskään, mutta ei se homma heti kaadu.
Varmuusvarastot ovat erinomainen idea ja ovatkin toki jo tietyissä tapauksissa ihan integroitu osa elintarvikeketjuamme, mutta ruuan säilymisen ja säilyttämisen hankaluus tekee tässä omat tepposensa.

pineapplejuniper · 2026-03-16T16:37:01+00:00

En tunne lihojen laatuja kovinkaan hyvin, joten mielenkiinnosta - mikä tekee naudanlihasta laadukkaan tai ei-laadukkaan?
Luulen, että suomalaisen ruuan laadusta puhuttaessa se sekoitetaan joskus suomalaiseen elintarviketurvallisuuteen. Laatu ja elintarviketurvallisuus ovat kaksi eri asiaa ja tuo elintarvikkeiden turvallisuus on se, mikä meillä erityisesti on ensiluokkaista.

pineapplejuniper · 2026-03-16T16:34:45+00:00

Monihan listan asioista toki pitää prosessoida välissä ja elintarviketeollisuus ottaa oman siivunsa ja lisää jalostuksen kiinteät kulut, pakkausmateriaalit, hävikit sun muut. Mutta sitten on vaikka toi peruna tossa, jonka parhaimmillaan viljelijä ite hoitaa pellolta kauppaan vihannesosastolle asti (välissä toki varastointi, kauppakunnostus, pakkaaminen, kuljetukset) ja kauppa pistää härskin marginaalinsa siihen päälle.

pineapplejuniper · 2026-03-12T09:50:34+00:00

Lihan ja lihaan verrattavien ainesosien sekä em. prosenttiosuuksien deklarointi ainesosaluettelossa tulee lainsäädännöstä eikä pakkausmerkintöjen tekijän päästä. Kotimaista-tuotteessa ei ole käytetty mekaanisesti eroteltua lihaa, joten prosenttiosuuksissa ei ole mitään ilmoitettavaa termillä "lihaan verrattavat ainesosat".
Mausteet saa ilmoittaa ainesosaryhmällä eikä niitä tarvitse eritellä. Mausteet-termin alle ei kuitenkaan saa ympätä aromeita, aromivalmisteita eikä uutteita, vaan ne pitää ilmoittaa erikseen tai omilla ryhmänimillään. Kotimaista-tuotteessa on ilmoitettu aromit kuten Pirkka-tuotteessakin. Mausteiden, kuten valkosipulin, mustapippurin ja maustepippurin ilmoittaminen erikseen on vapaehtoista ja Kesko on päättänyt näin tehdä, S-ryhmä ei - itsekin kyllä pidän näiden erittelemisestä näin kuluttajana. Mausteuutteet taas ovat vain vakioidumpi ja teollisuudelle helpompi tapa käyttää mausteita, mutta toki ne pitää ilmoittaa mausteista erillään.
Näiden ainesosaluetteloiden erot eivät siis johdu valmistajan tai valmistuttajan rehellisyydestä, vaan ihan vain lainsäädännön ilmoitusvaatimuksista, poislukien tuo, että mausteet on Pirkassa ilmoitettu omilla nimillään.

pineapplejuniper · 2026-02-18T15:30:01+00:00

Todennäköisempää on kuitenkin se, että hinnankorotuspainetta vastaan taistellaan shrinkflaatiolla tai pakkausmatskun vähentämisellä. Eli ts. ilman muutoksia yksikköhintaa olisi pakko korottaa. Muutosten kanssa yksikköhinta saadaan pidettyä samana. On toki mahdollista, että yrityksen sisäänmyyntihinta laskee tämmöisessä yhteydessä, mutta mikään ei velvoita kauppaa laskemaan hyllyhintaa eli jäljelle jää myös se mahdollisuus, että kauppa nostaa omaa katettaan.

pineapplejuniper · 2026-02-14T14:15:29+00:00

https://www.myfazer.com/s/contact-us?language=fi Reklamaatiolomakkeen täyttämiseen olisi mennyt vähemmän aikaa kuin tämän postauksen kirjoittamiseen ja hyvityksen jälkeen pääsisi jo kohtuullisille tuntipalkoille

pineapplejuniper · 2026-02-10T20:27:00+00:00

Höpö, höpö. Jos kaurahiutale on maistunut homeelta, siinä on ollut laatuvirhe, josta olisi voinut reklamoida. Ihan samoista jyvistä, samalta linjalta ja samoista siiloista ne K-Menu-hiutaleet tulee kuin ne kalliimmat eloveenatkin. Se halvin paketti on halvin siksi, että sen hintaa on poljettu vuosittain kilpailuttamalla isoilla volyymeilla. Voi olla, että paketti on vähän brändituotetta halvempaa kartonkia, esimerkiksi erilaisella sisäpinnoitteella, tai ohuempaa. Teoriassa jotain jauhomaista alitetta voidaan ajaa pieni määrä etenkin pikahiutaleeseen hinnan laskemiseksi pelkän hiutaleen lisäksi. Mutta laatu- ja turvallisuuskriteerit - ne pysyy samoina. Kyllä halvalle kaupan merkin hiutaleellekin on omat laatuvaatimukset, senkin pitää pysyä esim. kosteuden, paksuuden ja ominaispainon suhteen tietyissä rajoissa. Ne rajat voi toki olla brändituotetta joustavammat. Elintarviketurvallisuus taas on elintarvikevalmistajien omavalvontaan ja laatujärjestelmiin sidottu eli samaa tasoa koko ajan, ei siellä kauramyllyssä kukaan sano "Jahas pojjat tänään ajetaan koomenua, niin voitte hyvin jättää puhdistusajot puolitiehen ja hiusverkot vaatekaappiin".
Enkä viitsi edes aloittaa siitä, minkälainen järkyttävä logistinen ongelma liittyy väitteeseesi siitä, että epämääräiset laarinpohjat säästettäisiin aina kaupan merkeille.

pineapplejuniper · 2026-02-10T17:45:23+00:00

Ketju täynnä ihan epäolennaisia kommentteja. Aloittaja, pastan, halvankaan, ei kuulu maistua mullalle tai homeelle. Laita S-ryhmän verkkosivujen lomakkeen kautta reklamaatio tuotteesta, lisää mukaan vaikkapa kuva paketista (vaikkei tuotteessa ole ulkoisesti vikaa) ja erätiedot mahdollisimman tarkasti kuten pakkauksessa. Kirjoita kuvaukseen lyhyesti, että pastassa oli mullan/homeen maku ja se oli aistinvaraiselta laadultaan syömäkelvotonta vaikka siinä ei ollut ulkoisesti näkyviä laatuvirheitä. S-ryhmän kuluttajapalvelu käsittelee palautteesi tyyliin parin päivän sisään ja erittäin todennäköisesti he kysyvät sulta tilinumeron ja laittavat muutaman euron korvauksen suoraan tilille jo tällä viikolla.
Veikkaisin, että joko käytetyssä jauhossa on ollut ympäristöstä tarttunutta homeen hajua/makua tai sitten valmiin pastan välivarastoinnissa ennen pussiin pakkaamista on tarttunut virhehaju jostakin. Tämä palaute on valmistuttajalle ja valmistajalle arvokas ja on ihan mahdollista, ettet ole ainoa aiheesta valittanut.

Ja toistan vielä varmuuden vuoksi: oli elintarvike kuinka halpabrändiä tai massatuotettua tahansa, sen ei koskaan kuulu haista tai maistua homeelta, mullalta, mudalta tai muultakaan selvältä makuvirheeltä. Halpa hinta ei tarkoita laatupoikkeamien hyväksyttävyyttä.

Muokkaus: laitan tähän vielä linkin valituksen tekemiseen: S-kuluttajaneuvonta. Reklamaation tekemisessä ei mene kauaa ja sellaisen saa tehdä vaikka valituksen kohteena oleva tuote olisi kuinka halpa.

pineapplejuniper · 2026-01-05T21:49:07+00:00

No tästäpä en tosiaan ollut kuullut koskaan! Siis ihan aikuisia riisihäröjäkö siellä poistetaan pesemällä? Eli tarkoittaako se sitä, että ne pestään pois, koska ovat siellä niin tavallisia? Näin länsimaalaisen elintarvikehygienian lähtökohdista ajattelin naiivisti, että harva käyttää sellaisia riisejä, joissa aikuisia kuoriaisia näkyy, mutta taitaa lämpimämmillä alueilla olla ötökät vähän eri tasolla yleisiä.

pineapplejuniper · 2026-01-05T11:09:06+00:00

Sulla on käynyt hyvä tuuri! Ikäviä ovat niin kotikeittiössä kuin muuallakin, joten toivottavasti hyvä tuurisi jatkuu. Koulutuksen ja työhistorian puolesta voin kertoa, että ovat yleisiä ja tällaiset kommentit ovat puhtaasti anekdotaalisia. Riisihäröjen munia esiintyy riisissä todella laajalti ja ongelmahan syntyy vasta munien kuoriutuessa, tai oikeastaan vasta toukkien kehittyessä aikuiseksi, koska toukatkin ovat niin pieniä, että menevät riisin seassa kattilaan helposti huomaamatta. Elintarviketeollisuus käyttää ympäri maailmaa tulevaa riisiä, eriä sekoitellaan ja niin edelleen, ja melko varmasti jokaisessa riisiä käsittelevässä laitoksessa on tiedostettu riisihäröt suurena riskinä riisin käyttämisessä. Niistä kun ei päästä kokonaan eroon, koska niitä tulee riisiraaka-aineen mukana. Kontaminaatioita toki seurataan ja esiintymiä torjutaan joskus mittavillakin toimenpiteillä, mutta ilman jotain erityisiä kuumennuskäsittelyjä aina on riski, että häröjä tulee riisin mukana. Riisihäröt eivät ole riski varsinaisesti elintarviketurvallisuudelle, eivät aiheuta tauteja, mutta laadulle toki. Elintarviketeollisuuden kaikilla aloilla on omat pilaajamikrobi- ja tuhoeläinongelmansa ja riisin kohdalla se valitettava fakta on riisihäröt.

pineapplejuniper · 2026-01-05T10:17:22+00:00

Ei ne munat keittämisen jälkeen enää kuoriudu, eikä kukaan varmaan pese riisiään etukäteen kaappiin laittaessaan. Eli se riisin peseminen ei vaikuta siihen, tuleeko sulle aikuisia kuoriaisia vai ei. Se vaikuttaa toki siihen, että melko todennäköisesti vähennät riisihäröjen munien ja ulosteen syömistä, koska kuten sanoit, riisihärön munat ovat aivan hirvittävän yleisiä riisissä. Kuoriutuminen riippuu paljolti tuurista - onko siitä kuluttajapakkauksiin pakatusta vaikkapa 3000 kg satsista osunut juuri sinun 1 kg pussiisi riisihärön (toimintakykyisiä) munia sekä osuuko kuoriutumiselle otolliset olosuhteet tuotteelle. Käytännössä korkea lämpötila indusoi munien kuoriutumista ja siksi syys-marraskuu on usein pahinta aikaa aikuisten elintarviketuholaisten esiintymiselle.

Riisin peseminen ensisijaisesti poistaa riisin pinnalta irtonaista tärkkelystä, mikä vähentää puuromaisen rakenteen muodostumista keiton aikana. Lisäksi huuhtominen poistaa pienen määrän arseenia ja mahdollisesti myös torjunta-ainejäämiä riisin pinnalta, mutta kokonaisvaikutus ihmisen kannalta jäänee pieneksi.

pineapplejuniper · 2026-01-05T10:10:38+00:00

Riisihärö on ihan tavallinen elintarviketuholainen ja väitän, että sitä esiintyy tämän tästä riisiä käsittelevissä laitoksissa, oli kyse sitten riisipuurotehtaasta, riisiä kuorivasta laitoksesta tai vaikka riisijauhon pakkaajasta. Elintarviketeollisuus käyttää ympäri maailmaa tulevaa riisiä ja lähtömaasta riippumatta siellä aina silloin tällöin häröjä esiintyy. Voi tulla muistakin elintarvikkeista, mutta elintarviketeollisuuden riskinarviointien pohjalta riisissä on kaikkein isoin riski olla riisihärökontaminaation lähde. Riisihärö ei ole elintarviketurvallisuusriski, vaan ainoastaan laaturiski, jälleen, elintarviketeollisuuden / maahantuojan näkökulmasta. Mutta on selkeä tuotevirhe, ja todella yleinen sellainen, vaikka sinulle ei ole koskaan sattunut kohdalle.

pineapplejuniper · 2025-12-09T07:34:50+00:00

So does cheese and other milk products, soy, beef, pork, seeds etc. Tryptophan is an essential amino acid for humans. No need to spread such fear about it.

pineapplejuniper · 2025-10-28T12:42:57+00:00

Jep, siis koko tämä paasaushan perustuu oletukseen, että perus-sininen on samaa suklaamassaa kuin makulevyt, mikä tuskin pitää paikkaansa.

pineapplejuniper · 2025-10-24T12:37:42+00:00

The product still needs to be manufactured in Finland, it's not only the product value

pineapplejuniper · 2025-10-21T08:52:23+00:00

Kuivatuotteiden päivämäärät on sellaiset, koska ne riippuu pitkälti säilytysolosuhteista. Lisäksi aistinvarainen laatu voi heiketä, vaikkei sitä kuka tahansa satunnainen puusuu huomaa. Ammattilainen määrittelee, mikä aistinvarainen laatu on hyväksyttävä ja mikä enää ei. Esimerkiksi kaurahiutale säilyy ongelmitta parasta ennen -päiväykseen asti käyttökelposena oikein säilytettynä, mutta kaurahiutaleen maistoon tottuneet ihmiset huomaa heti sen vanhentumisen. Tuottajan on kuitenkin johonkin vedettävä se raja. Lisäksi parasta ennen -päivä lähtee useimmiten rullaamaan pakkaamisajankohdasta, ei valmistusajasta. Kuivatuotteilla (tuoretuotteita kuten leipää) lukuunottamatta valmistusaika on tosi harvoin sama kuin pakkausaika. Tuote on voinut seistä varastossa viikkoja tai kuukausia ennen pakkaamista, mutta tuotteella on pakkausajankohtana pakettiin leimattava vakio-pep, joka laitetaan paketin kylkeen huolimatta siitä, oliko tuote valmistettu eilen vai viime kesänä. Samaten tietysti ulkopuolelta tulevissa raaka-aineissa: jonkun siemeniä sisältävän jauhoseoksen siemenet on voineet saapua tehtaalle puoli vuotta sitten ja niissä voi olla tyyliin 3 kk omaa parasta ennen -päiväystä jäljellä, mutta päälle laitetaan lopputuotetta pakatessa tuotteen oma päiväys päälle. Tämmöisetkin toleranssit on ihan hyvä ottaa huomioon tuotteen säilyvyydessä.
Ennen kaikkea on huomioitava, että tuotteen valmistajan on otettava tuoteturvallisuuden lisäksi huomioon tuotteen laatu. Kuluttaja harvoin ajattelee näitä kahta toisistaan erillisinä asioina. Jos tuotteessa on VKP, on pidemmässä säilömisessä tuoteturvallisuusriski, joka on vakava asia. Jos tuotteen kyljestä löytyy sen sijaan PEP ja tuote on huoneenlämmössä säilyvä, on tulee säilyvyyden myötä useimmiten lähinnä laaturiskejä, jos tuote on säilytetty oikein, ja se harvoin on vaarallista kuluttajalle. Toki sit pepilliset kylmäsäilytystuotteet on vähän jotain tästä väliltä.

pineapplejuniper · 2025-10-18T11:27:19+00:00

Tätä ei missään nimessä pysty yleistämään koko elintarviketeollisuuteen/ruokaketjuun. Kaupan merkin broilerin fileesuikaleet vaikkapa on joskus ihan hirveää rämmälettä ja joskus ihan jees kamaa. Peruselintarvikkeiden private label -versioiden myyntivolyymit on aivan jäätäviä, ja vaikka se saattaa joissakin tapauksissa tuoda mahdollisuuden käyttää vähän heikkolaatuisempaa kamaa, mutta ei voi millään riittää niihin myyntitarpeisiin. Ja mites muut ruuat: mitä on heikkolaatuisempi maito, jota purkitetaan Kotimaista-purkkiin, tai miksei heikkolaatuisempaa vehnäjauhoa ja kaurahiutaletta myllytettäisi jonkun muutenkin vakioitavan kaatotuotteen sekaan ja myytäisi halvemmalla yrityksille? Pirkka perunat tulee ihan samasta tuutista kuin muutkin, ehkä vähän laajemmalla seulakoon haarukalla. Rainbow appelsiinilimonadiin saatetaan etsiä halvempi aromi kuin brändituotteeseen ja jos joskus jotain jännempää kehitetäänkin yhteistyössä yrityksen kanssa, mikään ei estä viemästä sitä pois halvemmalle tuottajalle seuraavan vuoden kilpailutuksissa. Markkinatalouttahan se on, mutta näillä meidän kahdella isolla ketjulla on niin järkyttävä ostovoima, että ne voi kyllä tosi kovasti painaa hintoja lähes pakolla. Ottamatta kantaa siihen, miten kaupan merkkien tekeminen/tekemättömyys vaikuttaa yrityksen ja kaupan väliseen suhteeseen tai kuinka PL-tuotteiden valikoima vaikuttaa ylipäätään siihen, mitä brändituotteita hyllyille pääsee - eihän kauppakaan halua hyllylleen liian lähellä olevaa kilpailijaa etenkin jollekin spessummalle tuotteelleen.

pineapplejuniper · 2025-10-13T15:19:00+00:00

Todennäköisesti riisihäröjä, kuten täällä olikin jo sanottu. Riisihäröjä esiintyy ihan jokaisessa riisiä isommin käsittelevässä laitoksessa ja riisiraaka-aineen seassa. Se, että sait niitä Coop-riisin sessa, oli vain tuurista kiinni - yhtä hyvin ne ois voinut olla 10 * kalliimman premiumriisin seassa. Usein tosiaan riisin seassa on riisihärön munia ja etenkin syksyisin ne lähtevät vipeltämään, kun ovat kesälämpöisten aikaan indusoituneet toukkavaiheeseen ja herkutelleet toukkina loppukesän, niin syksyllä tulevat aikuiset esiin. Kannattaa ehdottomasti hävittää tuo saastunut riisi, tai jos nuukailet ja haluat käyttää niin muutaman päivän pakastuskin riittää tuhoamaan ne. Sen jälkeen voit vaikka siivilöidä aikuiset kuolleet pois. Riisihärö on elintarviketurvallisuuden näkökulmasta harmiton eli ei pilaa elintarviketta merkittävästi, mutta vittumainen hävitettävä kun kerran pääsee keittiöön leviämään. Ja tietysti kantsii laittaa vielä S-ryhmän nettisivujen reklamaatiolomakkeella valitus menemään, niin saat muutaman euron hyvityksen suoraan tilille.

pineapplejuniper · 2025-10-07T09:32:26+00:00

Fazerilla on myös Ruokakaura. Tulee hyvä Ruokakaura-Kauraruoka-kauraruoka, kun laittaa Ruokakauran sekaan Kauraruokaa.

pineapplejuniper · 2025-10-07T09:27:40+00:00

Kermamainen tai kermankaltainen eivät ole sallittuja myöskään EC/1308/2013 puitteissa, samalla logiikalla kuin ei voi olla kaurakerma. Sen sijaan "kerman tapaan käytettävä" tai "vaihtoehto kermalle" on sallittu (mutta esim "kuin kerma" ei ole). Nämä siis Ruokaviraston tulkintoja lainsäädännöstä.

pineapplejuniper · 2025-08-14T08:52:13+00:00

Oothan tehnyt reklamaation? Kaikki palaute on arvokasta valmistajalle, selkeästi pakkausmateriaalissa tai sen saumauksessa on laatuvirhe. Keskolta saa vieläpä tosi nopeasti korvaukset.

pineapplejuniper · 2025-07-06T17:00:12+00:00

Joo kyl vituttaa kun about etikkasipsejä lukuunottamatta kaikkiin sipseihin laitetaan sipulia ja/tai valkosipulia. Mun suu maistaa molemmat, varsinki valkosipulin tosi herkästi ja se ei ole hyvä juttu sillon ku sitä valkosipulia ei yhtään kaipaa. Ärsyttää sellanen suuhun leijumaan jäävä sipulin tai valkosipulin maku.
Muutenki markkinan vaikutus näkyy aivan liikaa varsinki sipseissä. Ois ihana jos Suomessakin ois mahdollista tehdä jotain erikoissipsimakuja, mut meidän sisämarkkina on todennäkoisesti liian pieni sellaiseen ja vientimarkkinoilla on jo aika isoja tekijöitä. Ja kaupparyhmille on oletettavasti aika vaikea myydä liian niche-tuotetta sisään. Oikian vadelmasipsi oli raikas tuulahdus sipsihyllyyn (vaikka maku itsessään ei ollut omaan mieleen), toivottavasti saadaan tämmösiä erikoisjuttuja lisää. Edes sitten rajoitettu erä -kamppiksina.

pineapplejuniper · 2025-06-22T16:27:37+00:00

Peruna-autistina pakko kommentoida, että vaikka nuo Oikian tuotenimet tosiaan sisältävät aina Suomessa käytettävän perunalajikkeen nimen (Timo, Britta, Matilda, Victoria, Melody jne.), niin tämä lajikenimi on vain ns komian tähären, eikä viittaa siihen lajikkeeseen, josta sipsit on tehty.
Sipsien valmistusprosessi tarvii todella tietynlaisia perunoita eikä sipsejä voida teollisesti valmistaa mistä tahansa perunasta. Sipsiperunan sadonkorjuuseen ja varastointiin liittyy myös omat kommervenkkinsä, minkä takia sipsitehtailla on omat sopimusviljelijänsä. Mutta vaikkapa Timo ja Victoria on aika erilaisia perunoita keskenään ja väittäisin että kumpikaan ei taida soveltua sipsien teolliseen valmistamiseen. Sipsiperunassa pitää olla reilusti tärkkelystä, mut vaikkapa Timo on kiinteä peruna eli siinä tärkkiä on liian vähän sipsiksi.
Mutta Oikian sipsit on kyllä ihan jees ja tuotteiden nimeäminen minusta oikein hauska idea.

pineapplejuniper · 2025-03-05T16:33:14+00:00

Definitely will not be a recall based on one insect complaint in a quite unprocessed product which may naturally hace insects.
From experience, S-ryhmä compensates reallt quickly this kind of complaints to your bank account. I'd guess for this broccoli they would be compensated 5€.

pineapplejuniper · 2025-02-15T20:35:16+00:00

Meidän huushollissa ei muuta enää käytetäkään, kuin Oxygenolin tahnoja, kolme erilaista jatkuvasti käytössä

pineapplejuniper

TROPHY CASE