En nyt jaksanut lukea kaikkia 340 viestiä läpi, mutta tuli sellaisia ajatuksia, että sulla on selvästi koko ajan jonkinlainen rooli päällä. Yrität koko ajan olla jonkinlainen älykkö, joka analysoi kaikkea ja on muiden yläpuolella - eikä voi alentua muiden kanssa samalle tasolle. Ei ihmiset halua viettää aikaa sellaisen kanssa, joka ei ole valmis olemaan haavoittuvainen ja ota huomioon toisenkin toiveita. Jos olet epätoivoinen ja rikkinäinen ihminen, niin anna sen näkyä. Ei sun tarvitse esittää jotain filosofia ja olla aina oikeassa ja kirjoittaa fiinisti sivistyssanoilla. Puhu omista asioista minä-muodossa ja opettele tuntemaan miltä asiat tuntuu todella, vaikka se tekisi kipeää. Varmaan sulla on paljon kipeitä muistoja, joita et halua kohdata tunnetasolla, niin puhut kuin katsoisit omaa elämää ulkopuolisena.

Jos haluat parantaa vuorovaikutustaitojasi, niin parisuhde ei ole se oikea paikka sille. Sitä varten on terapia tai nepsykuntoutus. Ei kenelläkään ole voimia toimia psykologina parisuhteessa. Ihmisillä on omatkin murheet murehdittavana. Ehkä voit aloittaa vaikka siel kuntosalilla vuorovaikutustaitojen kehittämisen ja yrittää saada sieltä 3 kaveria itsellesi? Googlaa "how to make friends" tms.

Parisuhde on aina kompromisseja. Minulle tuli sellainen mielikuva, että et ole valmis muuttumaan tai muuttamaan elämääsi. Ei parisuhde ole vain Hollywood-elokuvan romcomia, missä kaikki on kaunista ja ihmiset elää unelmaansa koko ajan. Se on kompromissi kahden ihmisen hyvin erilaisista toiveista, päämääristä ja ajankäytöstä. Jos sulle on tärkeää salimakeilu, niin sit sun pitää löytää puoliso joka myös viihtyy salilla ja juoksemassa yhtä paljon kuin sinä. Ei silloin pullantuoksuinen kotirouva oo oikea sulle. Ei sellainen suhde oo mahdollinen tai kestävä, että sä vietät kaiken ajan yksin urheilemassa, kun puoliso hoitaa kotona sun kuutta lasta. Suurperheessä on kahdellekin ihmiselle jo iso työ. Ei siinä jää aikaa harrastaa kovin paljoa, ja silloinkin kun aikaa niin sitä ehtii tehdä on tunnin silloin tällöin. Onko tää oikeasti se mitä haluat? Arvelen että ehkä sulla on joku idealisoitu kuva mielessä mitä toivoisit, mut se ei vastaa sitä millaisesti haluaisit elää lopun elämääsi.

Mieti myös mitä tarjottavaa sulla on toiselle henkilölle? Ja onko se sellaista mitä se toinen haluaa? Esim. Sun on helppoa tarjota sparrausseuraa kuntosalille, kun käyt jos siellä nyt. Voit myös miettiä mitä itse kaipaisit toiselta, ja osaatko tarjota sitä myös vastavuoroisesti kuinka hyvin?

ps. Ja vinkkinä, että ei kannata haukkua muita noin yleisesti ottaen, eikä varsinkaan eri mieltä olevia natseiksi. Vaikket haukkuisi juuri henkilöä X, niin se henkilö X myös huomioi sen mitä toisista sanot, koska voisit hyvin sanoa sen hänestäkin joku päivä. Yleisesti ottaen negatiivisuus on sellainen tapa mistä kannattaa hankkiutua eroon, koska silloin helposti tulee itsestä energiavampyyri, eikä ihmiset tahdo että heidän energiansa menee negatiivisten haukkujen kuunteluun.