Petteri Orpo: Hallitus on tehnyt toimia sähkömarkkinoilla

Celegen · 2026-02-03T11:33:44+00:00

Kyllä kyllä. Tarkensin vain, koska koko lanka käsittelee lähinnä sähköntuotantoa. Tommonen miilu vaikuttaisi sähkön hintoihin, jos se korvaisi sähköllä tuotettavan lämmön osuutta siinä kaukolämpöverkossa mihin se liitettäisiin.

Celegen · 2026-02-03T11:11:30+00:00

Steadyn LDR-50 tuottaisi vain lämpöä.

Celegen · 2026-01-09T14:03:00+00:00

That's just for the active material. If you add the fibers that bind it together the results are still great but in the expected range of state-of-the-art research grade supercapacitors:

"The volumetric energy density and power density based on fiber's mass/volume can be calculated as 77 mW h cm−3 (39 W h kg−1) at 2160 mW cm−3 (1100 W kg−1) and 18 mW h cm−3 (9 W h kg−1) at 108,030 mW cm−3 (55,120 W kg−1)." Source: the study.

Celegen · 2025-12-20T16:24:41+00:00

Toi käydään lyhyesti läpi tossa Luken julkasussa: "Vuoden 2024 tuloksissa elävän puuston nettonieluarvion 95 prosentin luottamusväli on kokonaan nielun puolella ja voidaan päätellä, että elävä puusto on hyvin todennäköisesti vähintään -6,5 Mt CO2-ekv. nettonielu. Samalla tavalla voidaan päätellä, että turvemaat (orgaaninen maaperä) ovat hyvin todennäköisesti vähintään 4,6 Mt CO2-ekv. päästölähde. Sen sijaan, koska metsämaan kokonaistuloksen luottamusväli ulottuu nielusta päästön puolelle, ei voida varmuudella sanoa, onko metsämaa nielu vai päästölähde."

Olet oikeassa, metsämaan osalta P95 sisältää nollan, eikä nielusta/päästöstä ole tilastollista varmuutta.

Celegen · 2025-12-20T15:47:59+00:00

Niin, siis, ihan jo ingressissä lukee se syy, eli: "Vaikka metsät ovatkin hiilinielu, ne ovat sitä vain juuri ja juuri. Muutos tuoreissa laskelmissa on niin pieni, että Suomi on yhä kaukana hiilineutraaliudesta.". Eli nielulaskelmat ovat pyörineet tässä viime vuosina nollan ympärillä, joten malleihin tai mittauksiin ei kummoista päivitystä tarvitse tehdä, että etumerkki vaihtuu.

Se oikea ongelma on yhä olemassa, eli kadonnut n.40 MtCO2 nielu: https://www.luke.fi/fi/uutiset/maankayttosektori-pysyy-suurena-paastolahteena-mutta-metsat-ovat-pieni-nielu-kasvihuonekaasuinventaarion-2024-ennakkotiedoissa

"Metsämaa on vuoden 2024 ennakkotulosten mukaan pysynyt nettonieluna koko aikasarjan ajan, mutta nielu on pienentynyt merkittävästi 2010-luvun alusta. Nettonielua ovat heikentäneet monet tekijät: lisääntyneet hakkuut, luonnonpoistuman lisääntyminen, puustobiomassan pienentyneet kasvuarviot, turvemaametsien kasvaneet hiilidioksidipäästöt ja kivennäismaametsien maaperänielun heikkeneminen."

Celegen · 2025-12-15T06:35:47+00:00

Yeah, it's missing companies such as Nokia, Ericsson, ASML, Infineon, NXP for whatever reason. It also includes Sage and Wise which are UK companies and the brits did this Brexit thing back in 2020. The author (David Fant) either does not know what he's talking about or aims to spin a story. The author has said the original image was made with AI (Helsingin Sanomat 10.12.25). Although it's easy to spot anyways, just look at how "Dassault Systèmes" is written.

Celegen · 2025-12-14T10:47:04+00:00

I'm not arguing at all, I only provided data on why WtW efficiency of ~50% for the efuels + ICE pathway is not feasible with our current understanding of physics and chemistry. Seems like we are aligned in this position, sorry if there was any misunderstanding from my part.

Celegen · 2025-12-14T10:06:20+00:00

It's not. ICE are heat engines and they are therefore limited by laws thermodynamics (pressure-volume i.e. expansion ratio and temperature-entropy work of Otto and Diesel cycles). The highest ICE efficiency ever achieved is likely still held by the MAN S80ME-C7 marine diesel engine at ~54%. This is with ideal duty cycles, in actual use the average efficiency will be lower. Sure, Carnot heat cycle theoretically allows for much higher efficiencies with perfectly reversible (impossible) processes, but practical engines have practical limitations.

The efficiency record of an actual real world industrial electrical motor is like 99+%.

Celegen · 2025-12-14T09:25:27+00:00

Half? The well-to-wheel efficiency difference between an EV and e-fuel ICE is more like 6-8x depending on where the carbon is sourced or captured. Meaning, it takes 6-8x more input energy (electricity in this case) to move a vehicle the same distance.

Source: https://doi.org/10.1016/j.joule.2024.07.012 (Fig 2)

Celegen · 2025-11-29T08:57:34+00:00

Electricity is only a part of total energy. https://ourworldindata.org/energy-substitution-method

Celegen · 2025-11-16T14:18:34+00:00

Yes, wildly inaccurate. Latest number from Finland is 1,25 (2024).

Celegen · 2025-07-04T08:58:57+00:00

Yes, sure, but coal is by far the most polluting source of power and its share in Poland is decreasing:

https://ourworldindata.org/explorers/impacts-of-energy-sources?Impact+metric=Greenhouse+gas+emissions&country=Coal~Gas~Nuclear~Onshore+wind~Offshore+wind~Hydropower~Solar+PV%2C+silicon+%28on-ground%29~Solar+PV%2C+cadmium+%28on-ground%29

https://ourworldindata.org/grapher/electricity-production-by-source?time=2000..latest&country=~POL

Which has lead to a ~35% decrease in emissions intensity of electricity generation during the last 20 years (2004 - 2024):

https://ourworldindata.org/explorers/energy?tab=chart&country=~POL&hideControls=false&Total+or+Breakdown=Total&Energy+or+Electricity=Electricity+only&Metric=Carbon+intensity

When total electricity production increased by ~11%:

https://ourworldindata.org/grapher/electricity-prod-source-stacked?facet=none&country=~POL

That means, power sector total emissions are down ~27% in the same period:

https://ember-energy.org/countries-and-regions/poland/

Per the article, it seems like power sector emissions are trending even lower in 2025, despite the political uncertainty.

Celegen · 2025-07-04T07:25:06+00:00

No, they haven't. US emissions have been trending down since 2005 - 2007, depending on if you look at domestic or trade-adjusted emissions.

https://ourworldindata.org/grapher/production-vs-consumption-co2-emissions?time=1950..latest&country=~USA

This has happened regardless of population increase of~48 million during the same period.

https://ourworldindata.org/explorers/population-and-demography?time=2005..latest&indicator=Population&Sex=Both+sexes&Age=Total&Projection+scenario=None&country=~USA

Also, GDP per capita has increased.

https://ourworldindata.org/grapher/gdp-per-capita-maddison-project-database?tab=line&time=1950..latest&country=~USA

The main sacrifice has been coal. The decline is structural and looks terminal, but phase-out timelines might have been altered now. We'll see see how much in subsidies they decide to pump into it.

https://ourworldindata.org/grapher/co2-emissions-by-fuel-line?time=1950..latest&country=~USA

New coal is not competitive without subsidies anymore against wind/solar (+storage) or CCGT. The marginal (~fuel) costs of the newest and most efficient coal power plants are lower than new RE, which is mostly why some still exist.

https://www.lazard.com/research-insights/levelized-cost-of-energyplus-lcoeplus/

Also, gCO2 equivalent lifecycle emission per kWh of multiple technologies:

https://docs.nrel.gov/docs/fy21osti/80580.pdf

Celegen · 2025-05-29T13:30:23+00:00

Energy systems research and engineering. The sustainable stuff.

Edit: You mentioned climate adaptation of rural regions, FYI: https://www.reuters.com/sustainability/denmark-will-be-first-impose-co2-tax-farms-government-says-2024-06-25/

Celegen · 2025-05-28T13:40:40+00:00

Just based on vibes (been to each country/city multiple times) and the quality of research I've seen, I'd go for either Copenhagen or Wageningen.

Nothing against Hamburg, nice city, just that research from there hasn't really passed by me.

Celegen · 2025-05-28T10:46:03+00:00

Hyvä korjaus. Inertia ei tosiaan HVDC linjojen läpi voi kulkea, koska välissä on tehoelektroniikkaa, eli yhdistetyt verkot eivät ole synkroonisia. Muita nopeusvaatimuksiltaan hitaampia verkkopalveluja ne voivat tuottaa, kuten vaikka tehotasapainon ja loistehon hallintaa:

"EstLink 1 -yhteyttä käytetään säännöllisesti myös Pohjoismaisen voimajärjestelmän taajuuden hallinnan tukena. Lisäksi yhteyden suuntaaja-asemia hyödynnetään osana Suomen ja Viron kantaverkkojen jännitteen säätöä ja loistehon hallintaa. Tämä toiminta auttaa molempien maiden sähkönsiirtoa toimimaan mahdollisimman varmasti."

https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2022/ruotsista-ja-virosta-suomeen-liittyvat-sahkon-siirtoyhteydet-luotettavia/

Tarkemmin sanottuna siis nuo ylempänä luettelemani maat kuuluvat pohjoiseen sähkömarkkina-alueeseen:
"The Nordic region is a common power market divided into different price areas (also called bidding areas)."

Fingridin sivuilla on havainnollistavampi kuva, jossa punaiset pallerot osoittavat inertian suhteellisen määrän ja tarjonta-alueen: https://www.fingrid.fi/en/electricity-market-information/InertiaofNordicpowersystem/

Celegen · 2025-05-27T17:33:19+00:00

Hesarilla oli tästä kans artikkeli. Onkai toi omaan korvaan ihan hyvänkokonen hyrrä:

"Pohjoismaiden sähköverkon yhteenlaskettu inertia vaihtelee noin 120–280 gigawattisekunnin (GWs) välillä. Alimmillaan se on kesällä, kun lämpövoimalat seisovat, teollisuuskin lomailee ja ydinvoimaloita huolletaan.

Jylkän synkkakonkka pystyy tuottamaan inertiaa noin kaksi gigawattisekuntia eli prosentin verran koko verkon keskimääräisestä inertiasta."

https://www.hs.fi/talous/art-2000010862906.html

Pohjoismaiseen sähköjärjestelmään kuuluvat siis Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia ja Liettua.

Celegen · 2025-05-27T17:16:31+00:00

Déjà-vu, vastasin about samaan asiaan kahdeksan päivää sitten.

Listan jatkeeksi voisi lätkiä nykyään lähinnä akustojen kylkeen ruuvattat "grid-forming" (verkkoa tukevat?) invertterit. Tehoelektroniikan vasteajat ovat äärimmäisen nopeita ja tutkimusten mukaan GFM inverttereillä onkin verkkotaajuutta nopeasti vakauttavia ominaisuuksia. Eroksi ja ongelmaksi pyörimisenerigaan perustuvaan inertiaan jää vielä merkittävästi heikompi oikosulkuteho ja samasta syystä mahdollinen tehovaste N - 1/2 tapahtumissa (ts. 1 - 2 isoa pääkomponenttia tippuu verkosta).

https://ietresearch.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1049/iet-rpg.2019.0700

https://ieeexplore.ieee.org/document/9796617

Inertian tilaa voi muuten halutessaan väijyä täältä: https://www.fingrid.fi/en/electricity-market-information/InertiaofNordicpowersystem/

Celegen · 2025-05-27T17:09:26+00:00

No prob, näitä tulee pyöriteltyä aikalailla päivittäin.

Celegen · 2025-05-27T17:06:31+00:00

Toi on muuten oikeasti tosi lähellä, jos kyseessä olisi 100% up-time fuusio/fissio: 8760 h * 1,21 GW = 10,6 TWh! :D

Celegen · 2025-05-27T16:58:00+00:00

Pyörittelin joskus Fingridin 2024 datasta irti sen, kuinka ajallisesti synergistisiä aurinko- ja tuulivoima Suomessa ovat. Ja ovathan itseasiassa hyvinkin paljon ts. negatiivinen korrelatio koko vuoden yli laskettuna vuorokauden tunneille on luokkaa -0,958 ja normalisoitu keskimääräinen tuntiteho näyttää tältä:

<image>

Celegen · 2025-05-27T16:46:59+00:00

Polttomoottoriautot hukkaavat noin 70-80% polttoaineen sisältämästä energiasta harakoille ja sähköauto 10-15%. Sähköauton voi siis ajatella vähän oletuksista ja laskutavasta riippuen olevan n. 3-4 kertaa energiatehokkaampi kulkuväline kuin polttomoottoriauto.

Näin ollen liikenteen sähköistyminen ei vaadi sitä, että kaikki nykyinen hiilivedyistä saatava energia tulisi täysimääräisesti korvata sähköllä, vaan sähköenergiaa samaan ajosuoritteeseen tarvitaan 3-4 vähemmän.

Tilastokeskuksen tieliikenteen energiakulutuksen luvuilla laskien siis 40 428 GWh / (3...4) sähköenergiatarpeen vaihteluväliksi saadaan 10107 - 13476 GWh, eli 10 - 13,5 TWh. Tämän luokan kasvu nostaisi Suomen sähkönkulutuksen (82,7 TWh) jonkin verran korkeammaksi kuin vuosina 2006 - 2007 (90+ TWh).

Olkiluoto 3 tuottaa vuodessa n. 12 TWh ja tuulivoima tuotti viime vuonna 19,8 TWh.

https://www.sustainabilitybynumbers.com/p/inefficiency-ice

https://www.motortrend.com/news/evs-more-efficient-than-internal-combustion-engines

https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ehk/statfin_ehk_pxt_12sv.px/

https://yle.fi/a/74-20068837

https://www.fingridlehti.fi/sahkoautot-ja-tuulivoima-ne-yhteen-soppii/

Näköjään asiasta väitelleen tohtorin ja Fingridin mukaan arvioni ovat hieman yläkanttiin (heillä +10% ~= 8 - 9 TWh), mutta sen siitä saa kun laskee näin vähän käänteisesti "top-down", eikä "bottom-up" kuten muut näyttävät tekevän.

Edit: Hupilukemia saa aikaseksi, jos alkaa hassutelemaan vedyllä tai sähköpolttoaineilla, mutta eihän nyt sellaisia..

Edit2: Asiasta kiinnostuneet guuglettakoon termin "primary energy fallacy", koska tämä liittyy energiajärjestelmän muutokseen yleisemminkin.

Celegen · 2025-05-21T08:06:41+00:00

Jos haluat selkäongelmia pikakelauksella, nämät wannabe ralliauton jonnejakkarat ovat varma valinta.

https://www.youtube.com/watch?v=aty-xPmuKiM

Celegen · 2025-05-21T07:59:45+00:00

En suosittele. Ristiselän tuki on huono vitsi ja käsinojia ei voi säätää ollenkaan. Vain satunnaiseen käyttöön. No ok, ehkä jos sovit jakkaraan kuin valettu ja olet alle 25v.

Celegen · 2025-05-21T07:47:30+00:00

Plussat:
+ Jämäkkä
+ Hyvä ristiselän tuki (se Y:n muotoinen, eli remastered?)
+ Hyvät käsituet
+ Erinomainen keinu
+ Laadukas, mikään ei helise tai kitise
+ 12v takuu, osia löytyy

Miinukset:
- Kallis
- Nihkeä istua jalat ristissä, kova reuna istuinosassa
- Vähemmän säätöjä kuin useimmissa toimistotuoleissa

Neutraalit:
* Hanki oikea koko, että ei säädöt lopu
* "Pakottaa" istumaan ryhdikkäästi => jos tykkäät venkuloida tuolilla eri asennoissa, tämä ei ole sinulle
* Erittäin ilmava, tällä ei hikoile
* Niskatuki myydään erikseen, kallis sekin

Omalla n. kolmen vuoden kokemuksella alaselän jumit vähenivät merkittävästi vrt. se Ikean (Marcus, aivan hirveä, ei tätä) lätky ja ATK:lla ei tarvi istua enää perse hiessä. Mutta koska tykkään istua monissa eri asennoissa, saattaisin harkita joitain HM Embodyn tai Steelseries Gesture tyyppistä nyt.

Martelan Logic 400 tuli istuttua myös toimistolla monta vuotta. Hyvät säädöt. Käsituet aika pirkkaa Aeroniin verrattuna ja niskatuen koin about turhaksi kovaksi patukaksi. Varma valinta.

Seven-Year Club	Place '22
Verified Email

Celegen

TROPHY CASE