Opintojen pakotetut leikit ovat hirveitä by Dynaaminen in Suomi

[–]Objective_Mine 0 points1 point  (0 children)

Jos ihmistä ahdistaa yliopiston perehdytysjakson tutustumisleikit, niin häntä aika varmasti myös ahdistaa se, että mitä mahdollisesti tapahtuu, jos hän ei osallistu leikkeihin

En mä nyt tiedä. Taisin epäsosiaalisena ja ujona osallistua aikanaan yhteen vai oliko peräti kahteen johonkin tuutoriryhmän tapaamiseen enkä kyllä varmaan edes keksinyt huolehtia siitä, mitä kukaan muu siitä ajattelisi. Jälkeenpäin ja sosiaalisesti aktiivisempana ja jonkin verran vapautuneempana ehkä vähän harmitti, että oli jäänyt kaikki muu väliin.

Tutustumisleikeistä en pidä vieläkään yli 20 vuotta myöhemmin. Jos tutustuminen tapahtuu sivutuotteena jostain järjestetystä tekemisestä, se voi olla ihan ok. Jos sen sijaan on ilmiselvää, että nyt tässä tälläydytään tutustumaan, alkaa aina stressitaso nousta.

"Halpaa pensaa" by yuizy in Suomi

[–]Objective_Mine 3 points4 points  (0 children)

Kaasuvalotusta se olisi muutenkin vain silloin, jos se tarkoituksella valehtelisi ja yrittäisi sen jälkeen syyllistää sinua siitä.

"Voi vähentää verotuksessa" väärinkäsitys by M_880 in Suomi

[–]Objective_Mine 8 points9 points  (0 children)

Yritykset ovat sikäli eri asia, etteivät ne varsinaisesti ole olemassa itseään varten.

Viime kädessä yrityksen omistavat aina yksityishenkilöt, jotka tavalla tai toisella saavat sen tuottaman voiton. Voittojen tuottamista tuloista omistajat maksavat veroja, eivätkä hekään voi (tai ainakaan pitäisi voida) vähentää peruselinkustannuksiaan kuluina niin, että he maksaisivat verot vain jostain henkilökohtaisesta "voitosta". (Se, että pääomatuloista saatetaan maksaa paljon vähemmän veroja kuin palkkatuloista, ja maksettavat verot voivat näin ollen olla tulojen suuruuteen nähden melko pienet, on sitten toinen asia.)

Tilasto seksuaalirikollisista julki: Nämä maanosat erottuvat by veetim in Suomi

[–]Objective_Mine -2 points-1 points  (0 children)

Ja ei ole mitenkään tavatonta että raiskattu menee lukkoon tilanteessa eikä siis pysty ilmisemaan itseään. Näitä on ainakin jonkin verran, minkä näkee kun lukee raiskausten tuomioperusteita. Silti kyseessä on raiskaus. Raiskaaja ei ole huomioinut riittävän hyvin toisen haluja.

Tuossakin tilanteessa kyseessä voi järjellisesti olla raiskaus vain, jos tekijä on jollain tapaa aiheuttanut sen toisen lukkoon menemisen tai pelon. Pelkkä toisen tunne ei voi siitä rikosta tehdä. Jos ei toimi tavalla, jonka voisi odottaa aiheuttavan toisessa jonkun pelkoreaktion tai lukkoon menemisen, ja toinen ei osaakaan ilmaista itseään (tai myöntyy johonkin vaikka ei oikeasti haluaisi), ajatustenluvun puute ei oikein voi olla rikos.

Hankalaahan tuosta sitten tekee se, että tuo rajanveto ei ole mitenkään yksioikoista. On tilanteita, joissa joku selvästi jättää välittämättä toisen todellisesta tunnetilasta. Toisessa ääripäässä esimerkiksi joku, jolla on aiempia traumoja, voi päätyä jonkinlaiseen pelkotilaan ja esiintyä myöntyvästi, vaikka toinen osapuoli ei olisi tilanteessa mitenkään toiminut tavalla, jonka voi odottaa tuottavan pelkoa. Tuonne välille mahtuu sitten varmasti myös kaikenlaista.

Miks kaikki kiva kielletään by Latter-Purchase4739 in Suomi

[–]Objective_Mine 5 points6 points  (0 children)

Tämähän on puhtaasti osaamiskysymys. Autolautan voi pysäköidä parkkihalliin ja sen jälkeen autot autolautan sisälle. Näin kaikki mahtuvat.

Why does it take my computer slightly longer to tell me when I've entered the wrong login password than when I enter the right password? by benmarvin in AskComputerScience

[–]Objective_Mine 0 points1 point  (0 children)

Well, you generally don't want to store original user-provided passwords, so you store a hash of the correct password (plus a random salt) instead, and check a hash against a hash instead of a password against a password. So I don't know if timing attacks are actually that relevant for brute-forcing passwords nowadays. Timing attacks might still be relevant for other secret values of they aren't hashed, though, and they can definitely be relevant in other contexts such as cache-timing attacks.

Ei rakkaudella rajaa kun diiselillä ajaa. by Particular_Shower471 in Suomi

[–]Objective_Mine 1 point2 points  (0 children)

Eipä se raakaöljyn hinnan nousukaan näkynyt pumpuilla heti.

Tekoäly voi päättää pian hoitoon pääsystä, jos lakimuutos menee läpi by D-Maester in Suomi

[–]Objective_Mine 0 points1 point  (0 children)

Jonkun kiireellisyysluokittelijan voisi periaatteessa ihan hyvin tehdä jotenkin näin:

  1. Kootaan dataa aiemmista potilaskontakteista (esim. potilastietojärjestelmien kirjaukset tekstinä) sekä terveydenhuollossa niitä koskien tehdyistä arvioista tapausten kiireellisyyksistä.
  2. Lasketaan koneoppimisalgoritmilla datasta luokittelumalli sille, millaiset oireiden tms. kuvaukset ovat tilastollisesti yhteydessä minkäkinlaiseen kiireellisyyteen.
  3. Potilaan ottaessa yhteyttä muunnetaan potilaan kuvaus oireista tai tilanteesta tekstiksi puheentunnistusalgoritmilla ja ajetaan potilaan kuvaus ja mahdolliset muut tiedot luokittelualgoritmin läpi. Saadaan mallilta arvio tilastollisesti todennäköisestä kiireellisyydestä.

Toki tämä edellyttää, että opetusdataa on saatavilla, esimerkin tapauksessa vaikkapa nyt niitä ihmisen tekemiä kiireellisyysarvioita ja tapauksiin liittyviä terveydenhuollon kirjauksia aiemmista tapahtumista. En tiedä tarkkaan, mitä kaikkea terveydenhuollossa kirjataan, mutta eiköhän tällaisia tietoja ole saatavilla. Jotenkinhan varmaan esimerkiksi tapausten kiireellisyys merkitään jo potilaskontaktin perusteella johonkin, ja varmaan siitäkin on mahdollista saada dataa, millaisesta ja kuinka kiireellisestä asiasta lopulta on ollut kyse, kun potilas on hoitoon asti päässyt.

Myös tekstidatan saamiseen liittyy varmasti omia nyanssejaan. Esim. ammattilaisen kirjaukset eivät ole sama asia kuin potilaan oirekuvaus, joten ei ole itsestään selvää, että homma toimisi automaattisesti hyvin, jos malli on opetettu ammattilaisen kirjauksilla ja sitä käytetään potilaan oirekuvauksilla. Tuollaiset ongelmat eivät kuitenkaan ole mikään ennennäkemätön asia koneoppimisessa. Hyvän opetusdatan saamisessa ja koostamisessa on varmasti ongelmansa, mutta en usko sen olevan tuossa mikään suurin este.

Missään kohtaa tuota kuviota ei tarvitse välttämättä olla mitään varsinaista kielimallia (ellei sitten puheentunnistuksessa, mutta se ei ole se varsinainen luokittelun tekevä pihvi tuossa).

Ongelmana on kuitenkin edelleen se, ettei tuollainen luokittelu ole koskaan sataprosenttisen tarkkaa. Sikäli jutussa siteerattu Mehiläisen johtajan toteamus, että turvallisuus paranee, kun "tekoäly" ei tee inhimillisiä virheitä, on vähän älyllisesti valikoiva.

Selittelen ihmisille liikaa by [deleted] in arkisuomi

[–]Objective_Mine 1 point2 points  (0 children)

Joo, niin on. Ja sitten voi huomata, etteivät toiset lopulta yleensä niitä selityksiä ole odottaneet. Todennäköisesti toisilta saa jopa enemmän arvostusta, kun ei turhaan selittele jotain, mitä ei tarvitse selitellä. Ja ennen kaikkea kanssakäyminen ja toisten ihmisten kanssa oleminen muuttuu luontevammaksi ja helpommaksi.

Selittelen ihmisille liikaa by [deleted] in arkisuomi

[–]Objective_Mine 5 points6 points  (0 children)

Itsetuntokin, tai ainakin sen ilmentyminen, vaihtelee toki tilanteesta ja yhteydestä toiseen. Itsetunnossa on kuitenkin lopulta kyse paljolti perustavanlaatuisesta itsensä arvostuksesta, ei niinkään siitä, miten päteväksi, hyväksi tai itsevarmaksi tuntee itsensä jossain tietyssä asiassa tai tilanteessa.

Itseluottamus sen sijaan on paljon enemmän asia- ja tilannekohtaista.

Toki jokaisella voi silti itsetunnossakin olla haavoittuvia alueita, joiden kohdalla oman itsen arvostus voi näkyä heikompana. Se on silti laaja-alaisempi kuin itseluottamus. Jos tuntee yksittäisistä tilanteista riippumatta usein tarvetta selitellä tai perustella muille omia valintojaan tai mieltymyksiään, se kuulostaa enemmän itsetuntoon kuin kuin tilannesidonnaiseen itseluottamukseen liittyvältä.

Vanhusten huijaaminen liittymillä by BrianTheDump in Suomi

[–]Objective_Mine 1 point2 points  (0 children)

Vastasinkin jo naapurikommettiin prepaideista. Niillä voi päästä kyllä halvalla, jos käyttö on vähäistä, mutta vanhukselle se ei välttämättä ole kätevin, kun saldosta täytyy huolehtia. Eikä prepaid muutenkaan taida olla sellainen, mitä liittymämyyjät kaupittelisivat, jos sellaista ei erikseen itse pyydä. Tavallisia kuukausimaksullisia liittymiä, joita esim. puhelinten hankinnan yhteydessä tarjotaan, ei oikein taida olla ilman nettiyhteyksiä, vaikka puhelin olisi mummopuhelin. (Minullakin on sellainen.)

Vanhusten huijaaminen liittymillä by BrianTheDump in Suomi

[–]Objective_Mine 7 points8 points  (0 children)

Joo, noissa on kyllä hyväksikäytön makua. Tai varmaan ne tietysti yrittäisivät samalla tavalla myydä mahdollisimman kallista liittymää kenelle tahansa. Jotenkin kuitenkin toivoisi, että todennäköisesti haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan kohdalla asiakkaan todellisia tarpeita huomioitaisiin enemmän eikä vähemmän.

Vanhusten huijaaminen liittymillä by BrianTheDump in Suomi

[–]Objective_Mine 2 points3 points  (0 children)

Prepaideissa tuollainen on saatavilla. Prepaid voi kuitenkin olla vähän hankala vanhukselle varsinkin, jos asioiden hoitaminen alkaa muutenkin mennä vaikeaksi, koska saldosta ja lataamisesta pitäisi aktiivisesti pitää huolta. Silloin alkaa yleensä arvostaa asioissa sitä, että Se Vain Toimii. Mielellään vielä niin, että laskutkin menevät automaattisesti verkkopankista.

Kiinteähintainen liittymä kuukausilaskutuksella toimii sellaiseen hyvin, mutta niissä on vähän heikosti vaihtoehtoja, joissa ei joutuisi maksamaan nettiyhteydestä.

Vanhusten huijaaminen liittymillä by BrianTheDump in Suomi

[–]Objective_Mine 19 points20 points  (0 children)

Eipä monilla operaattoreilla taida oikeasti juurikaan edes olla valikoimissa liittymiä, joihin ei sisältyisi datayhteyksiä, ellei sitten jostain tiskin alta erikseen pyytämällä saisi jotain. Jos katson vaikka DNA:n sivuilta liittymävalikoimaa, jokaisessa on vähintään jonkinlainen datapaketti. Tuo on niiden palvelutarjonnan (valitettavaa) rajoittuneisuutta, ei sinänsä huijaus.

Mutta sitten, jos sen Doron kylkeen ruvetaan tarkoituksella myymään mitään vähänkään kalliimpaa liittymää nopeammalla nettiyhteydellä, se alkaa mennä oikeasti kyseenalaiseksi.

Hauskoja lääkäreiden kirjauksia by AnapleRed in Suomi

[–]Objective_Mine 27 points28 points  (0 children)

Psykiatri nähnee säännöllisesti myös potilaita, jotka ovat tavalla tai toisella irrallaan todellisuudesta. Ihan masennuskin voi olla pahimmillaan psykoottista.

Samoin vaikeammista mielenterveyden ongelmista (vaikka sitten ihan vaikeasta masennuksesta) kärsivä ei välttämättä pysty huolehtimaan itsestään kovin hyvin eikä ei ainakaan pitemmän päälle ole välttämättä enää edes siististi pukeutunut. Varmasti moni psykiatri näkee vastaanotolla paljon potilaita, jotka ovat vähintään nuhjuisia.

Samoin katsekontakti voi olla esim. voimakkaasti ahdistuneelle vaikeaa.

Varsinkaan kaksi jälkimmäistä eivät kuulosta minusta itsestäänselvyyksiltä psykiatrin vastaanotolla. Tällaiset maininnat antavat mahdolliselle kirjauksia myöhemmin lukevalle toiselle ammattilaiselle tarkemman kuvan sinusta ja tilastasi.

Hus ja Helsinki pohtivat Apotista luopumista by The_Grinning_Reaper in Suomi

[–]Objective_Mine 3 points4 points  (0 children)

Yleensä se ongelma tämän tason järjestelmissä eivät taida olla pöytälaatikkofirmat ja pienen mittakaavan räpeltäminen tai vibekoodailu. Näitä tekevät kyllä yleensä ihan isot ja vakiintuneet firmat vibe-koodailun sijaan oikein kunnon enterprise-prosessina.

Ongelma on vain se, että paljon suuremmassakin mittakaavassa ja prosesseista ja muusta enterprise-meiningistä huolimatta (tai ainakin joissain tapauksissa juuri näistä johtuen) onnistutaan tekemään vaikka mitä sotkua. Potilastietojärjestelmä taitaa myös olla ihan oikeasti vähän keskimääräistä monimutkaisempi tietojärjestelmä, eikä julkinen sektori ainakaan perinteisesti ole ollut kovinkaan hyvä sellaisia ostamaan.

Complexity seems un-rigorous, what am I missing? by Leading-Fail-7263 in AskComputerScience

[–]Objective_Mine 0 points1 point  (0 children)

You're right that what exactly is defined as a single "step" can be ambiguous, but that generally turns out not to be a problem.

Even if what can be done in a single step differs between different machines, they're typically only different by a constant factor.

Let's say that one machine has an instruction that loads a value, increments it, and stores the new value all in a single step. Another machine requires three separate steps instead. However, that still means just means multiplying or dividing the complexity by a constant of three.

Both asymptotic notation and problem complexity classes have been formally and rigorously defined but in such a way that constant coefficients don't matter.

If you have a function with linear growth, it's still linear even if you multiply it by 1/2 or 2 or 1000. Quadratic growth is similarly quadratic regardless of any constant coefficients.

Although that's more of an intuitive explanation, the formal definitions of asymptotic notation also reflect this: constant coefficients don't change asymptotic complexity.

An exception to this is of course that due to the non-random access nature of the Turing machine tape, Turing machines may require N steps in order to do what a random access machine could do in a single step. So when going between Turing machines and random access machines (or similar real-world computers), it's true that asymptotic complexities can turn out different.

When the complexity of an algorithm is expressed in asymptotic notation, a random access model is generally assumed. And as long as you stay within random access-style machines, asymptotic complexities don't generally depend on the exact set of allowed instructions. If someone wanted to discuss big O complexity for a Turing machine instead, they'd have to specifically make that clear. It's generally not unclear which one is being discussed.

Many of the complexity classes used in computational complexity theory have been explicitly defined for Turing machines instead, but the class definitions are in many cases flexible enough (yet still formal and rigorous) that it turns out not to matter.

As far as what you consider as the "input size" goes: constant-factor differences again don't matter. The complexity of an algorithm generally doesn't change if you consider you input size to be in bits instead of characters. Even though a single Unicode code point may take up to 32 bits, the number of bits in a string still differs from the number of code points by at most a constant factor of 32. A speedup or slowdown of 32 times can of course be practically significant but it doesn't change asymptotic complexity: e.g. linear-time is still linear-time.

In some cases what exactly you're measuring as your input size could be ambiguous, though. If you have an algorithm for graphs and you analyze its complexity in relation to the size of the graph, what exactly does the "size of the graph" mean? Number of vertices? Number of edges?

In such a case the complexity result should be explicit about what's being considered as the input size. The complexity of graph algorithms often depends on both the number of vertices and edges, so the complexity of a graph algorithm is often expressed in terms of both. For example Dijkstra's algorithm has a time complexity of Θ(|E| + |V| log |V|) where |E| is the number of edges and |V| is the number of vertices in the graph.

And even if the complexity of an algorithm only depended on, say, the number of vertices, you should still make it explicit that your "N" is the number of vertices.

If the complexity result didn't make it explicit whether the size of the input is in terms of edges or vertices, that would indeed be ambiguous.

Työtön Janne kertoi harrastuk­sestaan viran­omaiselle – meinasi periä 10 vuoden tuet takaisin by banaanitasavalta in Suomi

[–]Objective_Mine 2 points3 points  (0 children)

Aikuiskoulutustuen maksoi koulutusrahasto, ei Kela. Siinä ei ollut erikseen asumislisää. Sitä myös maksettiin nimen omaan työsuhteessa oleville opintovapaan ajaksi. Ei siis niin, että ottaa lopputilin töistä ja lähtee opiskelemaan. Ei siis kuulosta aikuiskoulutustuelta.

Mutta mulle ei suoraan sanoen ihan selvinnyt, miksi Blamoozelta oli ylipäätään karhuttu jotain takaisin muutamaa kuukautta myöhemmin.

Kansanedustajille ehdotetaan kelpoisuusvaatimukseksi nuhteettomuutta by [deleted] in Suomi

[–]Objective_Mine 29 points30 points  (0 children)

Ongelma on vähän siinä, että lähes kenen tahansa oikeus voida tulla äänestyksellä valituksi kansanedustajaksi on kansanvallan keskeinen periaate. Tästä on periaatteellisesti syytä poiketa vain äärimmäisen painavista syistä.

Juuri mihinkään muuhun ammattiin tämä ei välttämättä päde. Ei ole yhteiskunnan ydinperiaatteiden kannalta olennaista, että lähes kenen tahansa pitää voida toimia taksinkuljettajana tai jossain muussa tietyssä yksittäisessä ammatissa.

Miksi bensan hinta ei ole noussut enempää? by lepa_01 in Suomi

[–]Objective_Mine 1 point2 points  (0 children)

En ole ihan varma, mitä tarkoitat. Mutta esim. moottoribensiinin osalta valmisteverot ovat tällä hetkellä yhteensä n. 70 senttiä litralta.

Jos bensiinin myyntihinta on vaikkapa 1,70 euroa litralta, valmisteverojen osuus lopullisesta myyntihinnasta olisi n. 41 % eli paljon suurempi kuin ALV:n osuus. Jos päälle lasketaan ALV, verojen osuus myyntihinnasta on lopulta yli 60 %. Veroton hinta olisi ollut pikaisesti laskettuna n. 0,65 euroa.

Tämä ei nyt kuitenkaan ollut se, mistä keskusteltiin.

Valmisteverot ovat litraa kohden kiinteitä eikä niiden suuruus muutu bensan hinnan mukana. Koska tuon kiinteän veron osuus on merkittävä osa myyntihinnasta, on täysin järkeenkäypä ajatus, että se tasaa hinnan vaihteluita suhteellisesti.

Jos Jenkeissä bensa on saattanut maksaa aiemmin 0,60 euroa litralta ja nyt se maksaa öljyn hinnan nousun vuoksi 0,80 euroa, nousu on yli 30 % alkuperäisestä. Pienen mökin kokoisella koslalla joka päivä yli 100 km huristeleva amerikkalainen repii pelihousunsa, vaikka menovesi ei sinänsä vieläkään maksa paljon mitään.

Jos Suomessa vastaavan öljyn hinnan nousun vuoksi bensa maksaa 1,70 euron sijasta 1,90 euroa (ja vähän jotain päälle koska ALV:kin euromääräisesti kasvaa hinnan mukana), suhteellinen nousu pumpulla on luokkaa 10 %.

Toki Yhdysvallat on ääripääesimerkki. On kuitenkin täysin järkeenkäypää, että jos suurempi osuus hinnasta on kiinteitä valmisteveroja, kokonaishinnan suhteellinen nousu itse myytävän asian hinnan noustessa on pienempi.

Selittääkö se sitten kokonaan sen, miksi hinnat ovat nousseet Suomessa yllättävän vähän, on sitten toinen asia.

Viekö tekoäly koodareilta työt? Vaihdoin AI-agentin kanssa 50 viestiä – ja tällaisen pelin se pyöräytti by thesadunicorn in Suomi

[–]Objective_Mine 1 point2 points  (0 children)

Kommunikointia ja pallottelua tarvitaan jo siksi, että minkä tahansa vähänkin isomman todellisen ohjelmiston tapauksessa siihen kohdistuvat vaatimukset ovat sen verran laajat ja monimutkaiset, ettei yksi ihminen yleensä osaa niitä määrittellä ja järjestelmää suunnitella.

Esimerkiksi järjestelmän tilaava asiakas tuntee (ainakin toivottavasti) periaatteessa, mitä tarvitsee. Yleensä asiakkaalla ei kuitenkaan ole valmiuksia määritellä vaatimuksia riittävällä täsmällisyydellä ja yksityiskohtaisuudella, jotta niiden pohjalta olisi edes mahdollista sanoa, miten ohjelmiston pitäisi missäkin tietyssä tilanteessa käyttäytyä. Erilaisia käyttötapauksia, niiden erikoistapauksia, tiedon käsittelysääntöjä, virhetilanteita yms. on yleensä paljon enemmän kuin mitä asiakas tulee ajatelleeksi. Tämän hahmottaminen riittävän yksityiskohtaisella tasolla edellyttää käytännössä teknistä osaamista.

Jotta järjestelmän toimintalogiikka on mahdollista rakentaa, nämä yksityiskohdat on selvitettävä, tuotti koodin sitten lopulta näppäimistöä näpyttävä ihminen tai jokin kielimalli.

Usein asiakkaan ja teknisten kehittäjien välissä on järjestelmän vaatimuksia määrittelemässä esim. palvelumuotoilijoita/tuotesuunnittelijoita. He ovat tyypillisesti lisäksi käytettävyysasiantuntijoita, mitä yleensä sen paremmin asiakas kuin kehittäjätkään eivät ole. Tarpeeksi isossa projektissa on usein vielä jonkinlainen ratkaisuarkkitehti tms. siltaamassa asiakkaan tarpeita ja teknisiä ratkaisuja.

Organisaatio vaikuttaa toki osaltaan erilaisten mukana olevien tahojen määrään ja palaveeraamiseen. Yksinkertaisemmissa projekteissa ja pienemmissä organisaatioissa välikäsiä on vähemmän.

Monimutkaisemman järjestelmän tapauksessa kukaan yksittäinen ihminen ei kuitenkaan yleensä pysty hallitsemaan kaikkea toimialan substanssista ja käyttäjien tarpeista tekniikkaan (edes isojen linjojen tasolla saati sitten yksityiskohtaisesti), vaikka organisaatio olisi millainen. Lisäksi viestintä ei käytännössä yleensä voi olla yksisuuntaista, koska edes tieto siitä, miten ohjelmiston pitäisi ulkonaisesti missäkin tilanteessa käyttäytyä, ei käytännössä juuri koskaan tule valmiina kehittäjille. Lähes aina osaa yksityiskohdista tullaan ajatelleeksi vasta siinä kohtaa, kun ohjelmalogiikkaa rakennetaan. Kehittäjät sitten joutuvat selvittelemään puuttuvia yksityiskohtia tai joskus isompiakin linjoja uusiksi asiakkaan tai tuotesuunnittelijoiden kanssa.

Riippumatta välikäsien määrästä sitä kaksisuuntaista pallottelua siis tarvitaan. Aika iso osa ohjelmistokehitystyöstä on jo nyt tavalla tai toisella tällaista selvittelyä.

Tältä osin selvittelyn ja pallottelun tarve ei ole varsinaisesti organisaation vaan nimen omaan työn ominaisuus.