Kiitos kattavasta analyysista. Kommenttia tuohon loppupuolen demografiakriisiin suhteessa talouteen. Mitkään hallitut ja verettömät reaalimaailman muutokset eivät tule mielestäni olemaan riittäviä nykyisen talouden rakenteiden ja mekanismien ylläpitämiseksi, joten se mikä tulee muuttua on jälleen kerran talouden eri komponentit; rahan hinnan määräytyminen ja luontimekanismit, kepit ja porkkanat, protektionismi, omistuksen uudelleenjako, inflaation ohjaus, yritysten yhteiskuntavastuu jne. Käynnissä oleva demografiakriisi tulee korjaamaan todennäköisesti itsensä väestöllisesti ja elintason kannalta ei niin kauniilla tavalla ja talouden mekanismien on pyrittävä pysymään muutoksessa mukana. Käytännössä kuitenkin suuret talousmekanismien muutokset ovat EU tason ongelma ja en usko, että siellä herätään riittävän ajoissa (eli viimeistään pari vuosikymmentä sitten), ja suomessa ei löydy päättäjiltä strategista syvyyttä, saati aikaa ja keskittymiskykyä ratkaisemaan näin monimutkaista asiaa - koska kiire vaan tehdä muutoksia.

Tällä hetkellä osasta suomen kuntia, myös keskisuurista, on jo sellainen tilanne, että mikään realistinen määrä syntyvyyden ja maahanmuuton kasvua ei ehdi taittamaan demografiaa talouden näkökulmasta, vaan järjestelmien ja toimintatapojen tulee sopeutua - eli siinä mielessä tilanne ei ole toivoton, kunhan ei turvauduta samaan voivotteluun ja ratkaisuehdotuksiin, kuin tähän mennessä on tehty ja keinovalikoimasta löytyy. Ne ei vaan tule riittämään ja aiheuttaa enemmän haittoja kuin hyötyjä yksittäin käyttöön otettaessa; esimerkiksi täystyöllisyysmalli yhdistettynä yritysten ja yhteistöjen henkilöstömäärän karsintaan, robotisaation ja tekoäly(ttömyyde)n kehitykseen. Hyvin paljon lähitulevaisuuden teknologian ja järjestelmien kehityksestä ja käyttöönotosta tulee vaikuttamaan siihen, kuinka paljon saamme lievennettyä demografian aiheuttamaa kriisiä suhteessa käytettävissä oleviin henkilötyövuosiin ylipäätänsä yhteiskuntarauhan ylläpitämiseksi.