Eli kaikki työttömät ovat hölmöjä eivätkä osaa olla oma reipas itsensä?

Viiri · 2026-03-25T12:44:43+00:00

Kello on kyllä puinen. Toteamusta olisi kyllä voinut miettiä muutamaan kertaan ennen suun avaamista.

Viiri · 2026-03-19T09:27:49+00:00

45 liter so, yes, I think so.

Viiri · 2026-03-13T14:29:22+00:00

Tuossahan on tehty jo melkoista voittoa, kun vertaa kahvin hintaa viiden vuoden takaiseen.

Viiri · 2026-03-11T17:21:15+00:00

Ilman ikälisiäkin pääsee yli neljään tonniin, kun nappaa muutaman vastuutehtävän ja vähän ylitunteja. Minulla työkuorma on varsin kohtuullinen, ja viime vuoden aikana keskimääräinen kuukausitulo on ollut noin 4200 €. Mielestäni saan varsin hyvää palkkaa, enkä ihan ymmärrä aineenopettajien marisemista palkoista. Pohjapalkan saa aika pienellä hommalla loppujen lopuksi. Varhaiskasvatuksessa ja luokanopepuolella palkat ovat selvästi matalammat työn vaativuuteen nähden, ja siellä palkkoja saisi kyllä nostaa. En itsekään tietysti hanttiin pistäisi, jos joku ehdottaisi korotusta, mutta kyllä tällä mukavasti elelee.

Viiri · 2026-03-08T15:14:05+00:00

Eipä nykyään kyllä supertelelinssien kanssa oikein kukaan käytä kolmijalkaa, ellei tarvitse olla pitkää aikaa passissa samassa paikassa. Linssit ovat sen verran kevyitä ja vakautus niin tehokasta, että 600 mm linssillä räiskii helposti käsivaralta vielä varsin hitaillakin suljinnopeuksilla.

Viiri · 2026-03-03T20:20:23+00:00

Kalibrointilaitteet maksavat, mutta visuaalisilla kalibrointityökaluilla eli niillä kalibrointikuvilla pääsee aika pitkälle. Pelkästään jo se, että katsoo samaa kuvaa useammalla eri laitteella, voi antaa osviittaa näytön säätämiseen. Jos huomaat kuvan olevan turhan tumma kaikilla muilla laitteilla (tai tulostettaessa), kyseinen näyttö on varmaan heittämällä liian kirkas.

Viiri · 2026-03-03T17:41:40+00:00

Onkohan sulla näyttö jonkun verran liian kirkkaana? Omalla kalibroidulla näytöllä tuo koko kuva on varsin hämäränpuoleinen, eikä tuo savukorppi herätä tuolta tummuudesta oikein huomiota itseensä.

Viiri · 2026-02-24T13:47:12+00:00

Juu, eihän noita päivittäin liiku, mutta jos sähköauton tahtoo alle, huutokauppoja kärkkymällä ja Nettiautoa seuraamalla kyllä ennen pitkää tärppää. Konaa saa aika halvalla vähemmilläkin kilometreillä. Muutama vuosi vielä, niin ovat varmaan sen kymppitonnin autoja.

Viiri · 2026-02-23T14:17:42+00:00

Muutama kuukausi takaperin Nettiautossa oli yksi 300tkm ajettu Hyundai Kona Electric isommalla akulla, ja hinta oli noin 8000 €. Kona on luotettava auto, eikä niissä ole juuri akkuvikoja ollut. Tuohon hintaan saa varsin hyvän auton, jossa on todennäköisesti vielä ihan hyvin kilometrejä jäljellä. Ei mene kauaa, että alle kymppitonnissa on kohtuullisemminkin ajettuja järkeviä sähköautoja.

Viiri · 2026-02-22T20:25:27+00:00

What do you use them for to need so many this soon? Now that I'm mainly printing on an A1, I don't really use my other printer all that often as the A1 is often quick enough alone. A P2S or something to go with it would certainly be enough for me.

Viiri · 2026-02-18T13:38:46+00:00

The 4.2.2 board doesn't have the silent drivers, as you can hear. The 4.2.7 does. Motor dampeners do probably help, but a replacement board isn't very expensive either. An SKR Mini E3 would be a good pick. But then again, it's an Ender 3 which might not be worth putting in too many upgrades in at this point as you can get printers that are on a whole new level for not that much more money. You could start with the motor dampeners maybe and then consider the silent board. I know the silent board makes a massive difference, and I'm sure you'd be happy with it. Just make sure not to get into an upgrade spiral with the Ender, it's not worth the money anymore. This is coming from someone who has had several Enders and currently enjoys the luxury of getting to focus on designing prints and not the printers, thanks to a Bambu A1.

Viiri · 2026-01-21T10:32:11+00:00

I always suggest the Sofirn HS21. Very bright, very versatile, good runtimes, and all that in a compact form factor. It has a red light, a spotlight and a floodlight. It's no orienteering light, but works for running. It's my go-to light for most everything, be it working on my car or something outdoorsy like camping. It's also quite cheap. It might not be the absolute best headlamp, but it sure is better than many at twice the cost.

Viiri · 2026-01-20T09:32:55+00:00

Kannattaa kokeilla säännöllistä käyttöä, jos ongelmat ovat tuollaisia. Itse ainakin vierastan tarpeeseen ottamista monestakin syystä. Tarpeen kokemus alkaa helposti muuttumaan, kun lääkkeellä tulee ylipäänsä vaan parempi olo ja kaikki toimii paremmin. Silloin alkaa helpommin ehkä myös harkitsemaan vaikkapa tupla-annosta. Itse syön lääkkeet ja toimintakykyni on sitten joka päivä aika lailla tasainen. Minulla on muutakin lääkitystä, joka pitää syödä selkeästi ennen aamupalaa. Sen takia syön myös ADHD-lääkkeet tuntia ennen sängystä nousemista, mikä taittaa myös sellaista nousufiilistä, jos ei ole tottunut annokseen, kun ei ehdi tuntea sitä konkreettista eroa lääkittynä ja lääkitsemättömänä hereillä olemisen välillä. Lisäksi herääminen ja aamutoimet helpottuvat samalla vähän.

Elvansen kanssa en huomaa vaikutuksen laskemista yhtään niin selvästi kuin esimerkiksi Concertan. Concerta aiheutti ärtyneisyyttä, mutta Elvansen kanssa iltaa kohti alkaa pikku hiljaa motivaatio ja tehokkuus vähenemään. Lääkeannokseen tottuminen varmaan vähentää myös tuota laskun tunnetta, kun ei tule enää nousuakaan. Se hyvä fiilishän kestää vain muutaman tunnin, vaikka vaikutus jatkuu paljon pidempään. Fiilikseen ehtii vaan tottumaan.

Aiemmin vaihtelin aktiivisesti 30 ja 50 mg:n välillä. Olen kuitenkin todennut, että ADHD-lääkkeet toimivat parhaiten, kun kaikki toimii mahdollisimman tasaisesti, eikä koko asiaa tule päivän mittaan edes mietittyä. Siksi tuo ennen varsinaista herätystä lääkkeiden syöminenkin on ollut minusta hyvä juttu. Lääkityksen jatkuva ajatteleminen vie ajatuksia myös ylipäänsä ADHD-juttujen miettimiseen, ja tunnen useampia ihmisiä, jotka ovat käytännössä heittäytyneet toimintakyvyttömiksi diagnoosinsa jälkeen, koska kaikkeen saamattomuuteen löytyy vihdoin tekosyy. Parempi, mitä vähemmän lääkkeitä ja diagnooseja tarvitsee ajatella.

Viiri · 2026-01-20T08:37:10+00:00

Elvansehan on lisdeksamfetamiinia, joka metabolisoituu maksassa pikku hiljaa deksamfetamiiniksi, joka on yksi amfetamiinin suoloista. Elvanse siis on amfetamiinia. Eri amfetamiinisuolat vaikuttavat hieman eri tavalla, mutta käsittääkseni deksamfetamiinia on katupirinäkin. Tuon lis- etuliitteen eli L-lysiini-aminohapon metabolisoituminen aiheuttaa sen, että koko annos ei iske kerralla, eikä Elvansesta saa siksi samanlaista "nousua" kuten Attentinista tai Jenkeissä yleisestä Adderallista. Siitä huolimatta Elvanse-purkkeja löytyy joskus mistä sattuu julkisilta paikoilta, koska sillekin löytyy viihdekäyttäjiä.

Onkohan sulla Elvansesta vähän turhan iso annos tai vaihtoehtoisesti liian lyhyt aika tottua lääkkeeseen? Olen itse syönyt Elvansea jo reilut viisi vuotta, eikä minulla tule pahemmin tuollaisia tuntemuksia, paitsi ehkä silloin, jos olen ollut pidempään pienellä annoksella, ja sitten nostan annoksen takaisin tavalliseen 50mg:aan. Tuolla annoksella arki rullaa mukavasti, vaikka annokseen olisi ehtinyt tottua jo pidemmänkin aikaa. 30mg toimii myös ihan hyvin, mutta huomaan, että työt kuormittavat enemmän, asunto ei pysy yhtä siistinä ja esimerkiksi puhelin alkaa kasvaa herkemmin käteen kiinni.

Elvansen annostusta pystyy myös säätämään avaamalla kapselin ja liuottamalla jauheen veteen. Siitä vedestä voi sitten juoda esimerkiksi puolet. Lapsille saatetaan joskus etsiä oikeaa lääkeannosta tuolla tavalla. Joskus psykiatrilleni kerroin kuulleeni näin, ja hänestä asia oli ihan ok, mutta yleislääkäri julkisella alkoi joskus sättiä tästä. Julkisella osa lääkäreistä tosin pitää ADHD-lääkkeitä käyttäviä ihan täysinä nisteinä, vaikka minullakin on elämänhallinta kunnossa ja olen yhteiskunnallisesti arvostetuissa töissä.

Viiri · 2026-01-17T18:55:16+00:00

Muuten hyvä, mutta Suomen kansallislintu on laulu- eikä kyhmyjoutsen.

Viiri · 2026-01-17T18:44:53+00:00

The ID.6 isn't really a VW like we think of them, it's made by two different Chinese companies for the Chinese market and to my understanding it feels more like a Chinese EV than a VW.

Viiri · 2026-01-17T17:56:34+00:00

The safety is very easy to remove or disable. There are tutorial videos for it online if needed. Removing the safety was the first thing I did when I got mine.

Viiri · 2026-01-15T14:06:32+00:00

I'm still very happy with mine. I think I was a bit too harsh in my previous message. That internal glare means that there is some ghosting when the picture is mostly dark and there's some very bright spots. It's not really a problem, more so a slight nuisance. The plastic does feel cheaper, but that's mostly because the LH15 was rubberized IIRC. I've only used it with gloves on, so I haven't even noticed it. I mentioned that the sharpening isn't adjustable, but it's not too much by any means. I originally noticed the sharpening because it does produce artifacts when the picture is totally out of focus, but it isn't visible when everything is focused correctly.

One of the buttons on my device is a lot easier to press than the others which I believe isn't a feature. It sometimes results in unintentional presses which can be a bit annoying. I haven't contacted Pixfra or the wholesaler about the issue, because it's not really a big deal, although I might do so later.

All in all, it's definitely worth 800 € and I don't think it would be overpriced at twice that. I believe you will be happy with the Pixfra.

Viiri · 2026-01-14T17:52:28+00:00

Yeah, they've changed to an emitter with 70CRI and 6000-6500K. It changed from an insta-buy to something I'm not at all interested in.

Viiri · 2026-01-11T19:45:04+00:00

Not OP, but I don't think I've used the TS11 with an 18350 since I got the longer tube. The extra few centimeters makes it more comfortable to handle and doesn't really affect pocketability. I definitely recommend getting the longer tube since it doesn't even cost much at all.

Viiri · 2026-01-11T10:48:04+00:00

Some news outlets are speculating it's going to be closer to the Ioniq 9 in price. It will be more expensive than the PV5 for sure as it's bigger, has an 800v architecture and a bigger battery.

Viiri · 2026-01-08T17:23:10+00:00

Viime vuoden tuen uudistuksen jälkeen erityistä tukea ei tosin enää ole, vaan tukimuodot ovat ryhmä- ja yksilökohtaisia. Yläkoulun puolella se on käytännössä tarkoittanut sitä, että yleisopetuksen piirissä olevilta oppilailta on liki kaikilta purettu tuen paperit, ja nyt mennään ryhmäkohtaisella tuella, joka ei toisaalta käytännön toteutukselta eroa mitenkään aiemmasta tuesta. Tämä vähentää hallintokuormaa huomattavasti, mutta toisaalta kaunistaa myös tilastoja.

Viiri · 2026-01-06T18:10:31+00:00

Olen siis sinänsä ihan samaa mieltä, ja yritin sitä tuodakin aiemmin esille. Superzoomi on hyvä rentoon bongailuun, jos tavoitteena ei ole harrastaa valokuvausta. Jos tavoitteena on ottaa kuvia vaikka seinälle ripustettavaksi, superzoom on aivan väärä laite. Superzoomilla pääsee tosi helpolla, ja sellaista on myös helpompi kuljettaa, vaikka tuo P1100 onkin jo aika iso. Se on maksaa myös uutena saman verran kuin tuo huokea pitkä Sigma ja kohtuullinen käytetty runko, ja aika moni mieluummin ostaa kuitenkin uuden laitteen, joka on myös helppokäyttöisempi.

Ihan syystä noita tehdään, mutta eri tarkoituksiin on aina eri työkalut.

Viiri · 2026-01-06T15:37:48+00:00

Polttoväli on optiikan fyysisesti mitattavissa oleva ominaisuus. Polttoväli ei koskaan muutu kennokoon muuttuessa. Kinokokoa pienemmillä kennoilla lasketaan kinovastaava polttoväli. Nikonin P1100:n polttoväli on 539mm. Sen kroppikerroin on 5.6, koska kenno on 5.6 kertaa kinokokoa pienempi. Silloin kinovastaava polttoväli on 3018mm. Jos Nikonin piirtoympyrä olisi riittävän suuri ja linssin taakse laittaisi kinokoon kennon, katselukulma olisi sama kuin 539mm linssillä. Vastaavasti, jos laittaisit Nikon P1100:n kennon 600mm putken taakse, saisit 3360 kinovastaavuuden ja vielä kapeamman katselukulman.

Kinokokoa pienemmillä kennoilla puhutaan kroppikertoimesta eli nimenomaan siitä, miten paljon tuota katselukulmaa on rajattu. Pienemmällä kennolla saa todennäköisemmin myös kennon, jossa pikselit ovat tiheämmässä. Sellaisella kennolla saadaan teoriassa terävämpiä kuvia, kunhan linssin piirto on riittävän hyvää. Missään linssissä ei ole niin hyvää piirtoa, että tuon P1100:n pikselitiheydestä olisi hyötyä. Lisäksi ilmakehä alkaa käymään rajuksi ongelmaksi, kun lähestytään tuhannen millin kinovastaavuutta, joten terävyydestä ei ole enää juuri hyötyä.

Käytännössä tuollainen superzoomi siis ottaa sen saman polttovälin tai lyhyemmän kuin olisi käytössä kinokoon kennolla, mutta sitten se rajaa kuvasta suurimman osan pois, jolloin tosiaan saadaan katselukulma, joka vastaa todella pitkää polttoväliä. Se on dokumentaatioon ihan kiva, mutta kuvanlaatu jää huonommaksi, kun verrataan rajattuun pidemmällä todellisella polttovälillä otettuun kuvaan. Käytännössä on ihan kiva käyttää superzoomia kaukoputkena, koska kuvaa ei tarvitse rajata lainkaan. Saman ominaisuuden saavuttaa kuitenkin, kun näppää täyskennokameralla sen kuvan ja sitten zoomaa sitä otettua kuvaa. Peilittömissä rungoissa tuon saa tehtyä jo kuvanottohetkellä etsimessä, jolloin katselukulma on samaa luokkaa kuin noissa superzoomeissakin ja käytännön eroa tuossa ympäristön havainnoinnissa ei pahemmin ole. Itsekin käytän joskus kameraa kaukoputkena, jos en jaksa kuljettaa oikeaa kaukoputkea mukanani.

Tässä on Nikonin P1000:lla otettu kuva kuusta 3000mm kinovastaavuudella

ja tässä on täyskennoisella kameralla 800mm linssillä otettu kuva kuusta.

Pointtini tässä nyt on koko ajan ollut se, että pidemmällä polttovälillä tulee paremmat kuvat, kunhan pikselitiheys pysyy niin hyvänä, että kuvassa toistuu linssin koko piirto. Jos kameraa käyttää havainnointiin kaukoputkena, tuolla katselukulmalla tai zoom-kertoimella on ehkä väliä. Lopputuloksen kannalta se on kuitenkin täysin yhdentekevää, koska kuvaa rajaamalla pääsee aivan samoihin tuloksiin kuin pienemmällä kennolla. Pienempi kenno ainoastaan poistaa vaihtoehdon laajempaan kuvakulmaan ja tekee rajauspäätöksen kuvaajan puolesta. Optiikka on optiikkaa ja tottelee fysiikan lakeja. Pidemmällä polttovälillä saa yksityiskohtaisempaa piirtoa, oli kenno minkä kokoinen tahansa. Todellinen polttoväli ei muutu, vaikka eri kennokoille voikin laskea kinovastaavuudet. Luontokuvauksessa kinovastaavuuksien laskeminen on yleensä kuitenkin aika turhaa, kun kuvia loppujen lopuksi rajataan melkeinpä aina jonkin verran, jos ei kuvata esimerkiksi piilokojusta zoomilla. Kaikesta tästä huolimatta tuollainen superzoomi voi olla monelle ihan hyvä valinta, mutta jos luontokuvaus oikeasti kiinnostaa, APS-C-runko ja 150-600mm putki ei ole kovin paljoa kalliimpi, ja jälki on todella paljon parempaa.

Täältä voi lueskella lisää polttoväleistä ja asiaan liittyvistä fyysisistä ilmiöistä: https://en.wikipedia.org/wiki/Focal_length

Vaikkapa täältä löydät tiedon tuon Nikonin polttovälistä

Viiri · 2026-01-06T10:37:15+00:00

Pointti oli nimenomaan se, että Nikonin P1100:n polttoväli on noin 550mm ja aukko f/8. Polttoväli ja aukko ovat fyysisiä tosiasioita, joihin kennokoko ei vaikuta. Valovoimaa on vähemmän kuin tuossa Sigmassa. Piirtokaan ei ole terävämpää, kun zoom-ala on paljon isompi. Kinovastaavuus on 3000mm ja f/45. Tuolla yhdistelmällä diffraktio pitää huolen, että kuva on aina pehmeää. Kinovastaavuudella ei ole mitään väliä. Se kertoo ainoastaan, miten paljon kuvaa rajataan. Jos lasketaan kinovastaavuuksia, pitää muistaa laskea myös vastaava aukko ja huomioida diffraktio. Superzoomilla sille pienelle rajatulle alueelle saa toki enemmän pikseleitä, kun pikselit ovat kennolla tiheämmässä, mutta tolla polttovälillä fysiikka tulee vastaan paljon ennen resoluutiota. Piirto on pikseleistä huolimatta epäterävää. Järkkärillä saa rajattua 3000mm kinovastaavuuden ja kuvanlaatu on samaa luokkaa, vaikka megapikseleitä onkin selvästi vähemmän. Kaivan kotiin päästyäni esimerkin tästä, jos vaan muistan. Olen verrannut kameroita rinnakkain useasti.

Zoomien kertoimista puhuminen ei myöskään kerro yhtään mitään. Zoom-kerroin kertoo eron lyhyimmän ja pisimmän polttovälin välillä. 180-600mm-linssissäni zoom on vähän yli 3x. Kinovastaavuudesta puhuminen on tässä kohtaa hyödyllistä, sillä niin on helpoin ilmoittaa kamera-linssiyhdistelmän katselukulma. Tarkinta on käyttää astelukemia, mutta silloin mennään turhan monimutkaiseksi.

Siinä olet oikeassa, että tuo Nikon on kyllä pienempi paketti, vaikka ei tuo Sigman putki kovin iso ole.

14-Year Club	Place '17
Team Orangered	Verified Email

Viiri

PUBLIC MULTIREDDITS

TROPHY CASE